Seinäjoki on elämysliikuntakaupunki - Visit Seinäjoki

Seinäjoki on elämysliikuntakaupunki

Seinäjoki on julistautunut elämysliikuntakaupungiksi. Mitä se tarkoittaa? Mikä tekee liikunnasta nimenomaan elämysliikuntaa?

Se, kenelle liikunta ei ole elämys, saa varautua yllätykseen. Koululiikuntaliiton liikuntakoordinaattori Jani Kangasniemi vakuuttaa, että elämyksellisyys on kiinni sopivan lajin löytymisestä.

”Elämysliikunnasta puhuttaessa ajatellaan usein extremeurheilua, jotain vauhdikasta ja jännittävää. Sellaista sen ei kuitenkaan tarvitse olla. Elämys on aina yksilöllinen. Yksi haluaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, toinen ryhmässä yhteisesti koettua reippailua ja kolmas liikkuu mieluiten itsekseen.”

Koululiikuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson kertoo meidän liikkujien jakautuvan erilaisiin liikkujatyyppeihin. Liikuntatieteen tohtori Jaana Karin tekemä tyypittely avaa sitä, mistä liikunnan riemussa kenenkin kohdalla on kysymys ja millaisia liikuntakokemuksia kukin haluaa.

”Eräs liikkujatyypeistä on uurastaja, ja minä itse solahdan siihen kategoriaan. Uurastajalle tärkeää on suoritus, että saa kerättyä vaikka juoksukilometrejä. Joitakin motivoi eniten terveys tai elämyksellisyys, se, miltä liikkuminen tuntuu.

Asian vahvistaa liikunnasta ja läsnäolosta Anssi Orrenmaan kanssa kirjan kirjoittanut Katja Liuksiala, jolle elämysliikuntaa ja liikkumisen flowta tarjoaa muun muassa sienestys. Kovin vaarallista se ei ole (ainakin jos tunnistaa ruokasienet), mutta yhtä lailla tarjoaa vavahduttavan riemun, keskittymisen ja arjesta irtautumisen tunteen.

”Sienestykseen liittyy niin paljon. Siinä yhdistyvät kehollisuus ja tekeminen, ja myös tietenkin tavoite. Metsän tuoksut ja äänet ja sammalen tuntu, kaikki nämä saavat aikaan läsnäoloa siinä hetkessä. Ajantaju häviää. Tämän varmasti tunnistavat kaikki sienestäjät ja marjastajat.”

Luonto hyväksyy kaikki

Elämysliikunta on usein luontoliikuntaa. Eikö liikunnan flowta ja hyviä vaikutuksia voi tavoittaa vaikka spinning-salissa? Liikunta tekee hyvää missä vain, mutta ei missään niin hyvää kuin ulkona:

”Luonnossa liikkumisen tiedetään lisäävän ihmisessä levollisuutta. Luontoympäristö avaa aistit ja mielen. Luonnon tuoksut, pinnat ja lämpötilat vaikuttavat ihmisen kehoon. Äänimaailma on myös tärkeä. Millaiselta kuulostaa pakkaslumi kengän tai suksen alla”, Katja Liuksiala sanoo.

Liuksiala on toimintaterapeutti, ja hän työskentelee Helsingissä hyvinvointikeskus Lapinlahden Lähteellä. Se on ympäristöineen kuin pieni luontokeidas hälisevän kaupungin keskellä.

”Viereen on rakennettu uusia kerrostaloalueita, ja niin se vain on, että noiden talojen uudet asukkaat tulevat tänne meille hengähtämään. On tärkeää, että luontoon pääsee kaupungissakin.”

Katja Liuksiala sanoo luonnossa kulkemisen, myös ilman varsinaista urheilu- tai liikuntatavoitetta, olevan monelle henkisesti vapauttavaa, kuin turvasatama.
”Luonto ei arvota ihmistä, luonnon helmassa voi olla sen näköinen kuin haluaa, omassa rytmissään. Metsässä voi kokea olevansa tekemisissä meitä voimakkaampien asioiden kanssa. Luonnon kunnioitus syventää siellä oleskelun kokemusta.”

Luonnon ja luonnossa liikkumisen fysiologisia ja psykologisia vaikutuksia on tutkittu paljon. Tiedetään, että luonnossa oleskelu vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja hidastaa sykettä. Kyse ei ole vain mielikuvista.

Ei pelkästään hauskaa

Koululiikuntaliiton Jani Kangasniemi on ollut mukana laatimassa luonto- ja elämysliikuntavihkosta koulujen liikuntakerhoille. Oppaassa korostetaan itsensä hyväksymistä, ryhmätyötaitoja ja liikunnallisuuden aktiivisuuden lisäämistä luontoliikunnan kautta. Pitääkö elämysliikuntaa opettaa kouluissa? ”Soisin, että elämyspedagogiikka olisi pakollisena opettajakoulutuksessa, valinnaisenahan se siellä jo onkin. Pidän tosi tärkeänä sitä, että lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia ja ohjausta hankkia elämyksiä liikunnan avulla. Ellei ole koskaan kokenut elämystä liikunnassa, ei ole vielä löytänyt omaa lajiaan.”

Lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta on yhteiskunnassa kollektiivinen huoli. Valtakunnalliset Move-testien tulokset heikkenevät vuosi vuodelta ja varusmiesten Cooper-tulokset ovat huonommat kuin aikaisemmin. Monipuolisen luontoliikunnan äärelle pääsy ja sitä kautta liikunnallisemman elämäntavan omaksuminen on merkittävä kansanterveydellinen seikka.

Oppaassa todetaan myös, että elämysliikunta ei ole vain hauskanpitoa, vaan sen tarkoitusperät koululiikunnassa ovat syvemmällä. Tarkoitus on valmistaa lapsia tulevaa elämää varten. Fyysisen kunnon kohenemisen lisäksi elämysliikunta parantaa lapsen itsetuntoa ja yhteistyökykyjä. Sen on myös havaittu vähentävän koulukiusaamista.

”Jos nyt rahassa tätä asiaa haluaa mitata, luontoliikunta parantaa työväestönkin tuottavuutta. Monella työpaikalla tiedetään, että hyvät ideat eivät välttämättä synny työpöydän ääressä. Kävelykokoukset ovat aika suosittuja”, Katja Liuksiala antaa esimerkin. ”Päättäjien kannattaisi monestakin syystä ymmärtää lähiluonnon merkitys ja säästää sitä”, hän lisää.

Jaettu ilo on moninkertainen

Jani Kangasniemi ja Kristiina Jakobsson korostavat, että elämysliikunta on aina harjoittajansa näköistä. On ihmisiä, jotka saavat elämyksen onnistuessaan kiipeämään vuorenhuipulle ja selvitessään vaaran paikoista. Jollekin sykähdyttävintä on, kun saa kävellä metsäpolkua oman rakkaan koiran kanssa. Aiemmin mainittu uurastaja-liikkujatyyppikin saa elämyksen, vaikka se saattaakin tulla vasta suorituksen lopussa, kun urheilukello näyttää kilometri- tai kalorimäärän.

Toisille elämys syntyy ryhmässä.

”Joillekin ihmisille elämysliikunta on sosiaalista, yhdessä tekemistä. On elämys, kun voi jakaa sykähdyttävät kokemukset muiden kanssa”, Kristiina Jakobsson sanoo.

Tunteiden ja tunnelmien jakamisen halusta kielii myös sosiaalisen median käyttö. Harva jättää tekemättä kuvapäivitystä fiilisteltyään Kolin laella tai päästyään maaliin polkujuoksukisassa. Hyvä tunne halutaan tallentaa ja välittää muille.

Seinäjoki on elämyskaupunki

Seinäjoki on julistautunut elämysliikuntakaupungiksi jo vuonna 2009, elinvoimajohtaja Erkki Välimäen mukaan etujoukoissa. ”Kaikki alkoi jo vuonna 2005, kun Hannu Salo alkoi vetää erilaisia Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven ympäristöön toteutettavia reittihankkeita. Kaupunki lähti mielellään tukemaan niitä. Salon ja mukana olevan ahkeran talkooporukan innostus oli vakuuttavaa. Asioita todella alkoi tapahtua ja vauhdilla.”

Lakeuden Elämysliikunta ry perustettiin vuonna 2009. Se on toteuttanut useita reittihankkeita, esteettömiä reittejä, rakentanut tauko- ja tulistelupaikkoja, luontotalon, viitoittanut polkuja, tehnyt lastenreittejä ja paljasjalkapolun. Uusimpina ponnistuksina ovat Elämysportaat Jouppilanvuoren laskettelukeskuksen kupeessa ja maakunnan kivilajeja esittelevä Kivipuisto. Näitä maksuttomia ja kaikille avoimia fasiliteetteja käyttävät lukemattomat kaupunkilaiset, liikuntapalveluiden tarjoajat asiakkaineen, koululuokat, päiväkoti- ja tyhy-ryhmät ja monet muut.

”Kaupunki on ylpeästi elämysliikuntakaupunki, ja annamme suuren kiitoksen Elämysliikunta ry:n toiminnalle. Luontoliikunta on meillä kaikkien tavoitettavissa, aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Lisäksi toteutetut reitit ja muut puitteet ovat vetäneet alueelle myös kaupallisia toimijoita, uusia yrittäjiä, joiden palveluihin kuuluu elämysliikunta. Se on erittäin hieno asia”, Välimäki summaa.

Muutaman kilometrin päässä Seinäjoen keskustasta sijaitseva alue on saanut paljon toimijoita liikkeelle. Esimerkiksi pyöräilyseura Ride EP:n ylläpitämä maastopyöräreitti on kovassa käytössä.

Lakeuden Elämysliikunta ry:n hankkeille on saatu rahoitusta EU:lta. Lisäksi kaupunki on tukenut osaltaan. Jouppilanvuoren/Kyrkösjärven alueet ovat vain osin kaupungin omistuksessa, joten reitityksistä on sovittu yksityisten maanomistajien kanssa.

Jos metsään haluat mennä nyt…

Entä jos tuulenvire kasvoilla tai varpujen rapina lenkkareiden pohjissa eivät vain kiinnosta? Jos pelkää metsänpeikkoja tahi ei vain tunne luontoympäristöä omakseen? Miten löytää reittinsä luontoliikunnan pariin, jos mieluiten nostaa rautaa lämmitetyllä kuntosalilla? Tai vain lepäilee kotisohvalla?

”Kannustan lähtemään luontoon ihan yksin, ilman musiikkilaitteita tai muita vempeleitä. Silloin aistit terävöityvät ja voi päästä irti kaikesta muusta arkisesta. Jos kuitenkin luonto tai metsä pelottaa, voi ottaa avukseen jonkin karttasovelluksen. Teknologia voi tehdä luonnosta tietyllä tavalla hallittavamman”, Katja Liuksiala sanoo.

Jani Kangasniemi tietää, että monelle luontoliikkujalle juuri luonnon hallitsemattomuus ja arvaamattomuus on se juttu, joka vie fiilikset korkeuksiin.
”Jos se ei tunnu omalta, erilaiset turvalliset, ohjatut ryhmäliikuntakokemukset voivat olla kokeilemisen arvoinen juttu. Voi olla hyvä saada liikuntakokemuksen jälkeen yhdessä purkaa sen herättämiä tuntemuksia.”

Kristiina Jakobsson vie ajatukset vielä liikkujatyyppeihin. Yksi tyyppi on liikunnan kolhimat. Heillä on taustallaan huonoja liikuntakokemuksia, vähäinen motivaatio liikkumiseen ja suuri tarve ohjaukselle.
”Luontoliikunta voi olla erityisesti heille portti liikunnan äärelle, koska se on niin sallivaa ja sitä voi harrastaa monella tavalla. Ei aina tarvitse varta vasten lähteä hiki päässä urheilemaan. Elämysliikunnassa liikunta voi tulla huomaamatta jonkin muun toiminnan kylkiäisenä.”

Jakobsson toivoo, että olosuhteet luontoliikunnalle olisivat hyvällä tolalla kaikkien kansalaisten saavutettavissa. ”Korona-aika on aivan erityisesti näyttänyt, että ihmiset haluavat liikkua luontoympäristössä. Esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärät ovat huipussaan. Myös erilaiset rakennetut ulkotilojen liikuntapaikat, kuten ulkokuntosalit, ovat suosittuja. Enemmän toivoisi myös sitä, että työ- ja koulumatkoja taitettaisiin jalan ja pyöräillen. Liikuntaelämys on kaikkein helpoiten saavutettavissa, kun se on lähellä.”


Lähteitä:
Tee liikkujatyyppi-testi täällä http://www.liikkujatyyppi.fi/home/liikkujatyyppi-testi/
Katja Liuksiala ja Anssi Orrenmaa: Mielimatka. Läsnäoloa poluilla ja laineilla. Viisas elämä, 2017
Luonto- ja elämysliikunta -opaskirjanen. Toim. Jani Kangasniemi, Mikko Reitti ja Terhi Sillanpää-Reitti. Koululiikuntaliitto, 2009.

Teksti: Kirsi Haapamatti

Lisää samanlaisia tarinoita