Kaksi viikkoa eristyksissä Seinäjoen keskustassa, Jopo ja komeat kelit. Näillä eväillä löysin koronakesänä 2020 entisen kotikaupunkini ensi kertaa turistin silmin 20 Lontoon vuoden jälkeen ja mitä kaikkea hienoa täältä löytyikään! Vanhaa pohjalaista ja Alvar Aallon arkkitehtuuria, museoita ja veistoksia, kirkkoja ja koteja, tunnelmallisia jokiranta- ja metsäpolkuja, urheilupuistoja ja uimarantoja. Tätä kaikkea löytyy tässä kuvatulta reitiltä, jonka voit polkea leppoisaa vauhtia tunnissa, mutta johon voit helposti käyttää vaikka koko päivän ja kaksikin, jos haluat kunnolla tutustua reitin nähtävyyksiin.
Tämä blogi aloittaa kolmen pyöräreitin sarjan Seinäjoen nähtävyyksiin ja maisemiin. Tältä reitiltä löydät Seinäjoen tärkeimmät kulttuurinähtävyydet. Voit polkea sen vaikka kaupunkipyörällä. Ja toki sen voi patikoidakin.
- Aloitus ja lopetus: Seinäjoen rautatieasema. Reitin voi helposti kulkea myös päinvastoin kuin tässä kuvattu tai osissa. Reittikartta Outdoor Active –sovelluksessa
- Pituus: Noin 14 km
- Maasto: Asfaltoituja teitä ja asfaltoituja ja sorapohjaisia pyöräteitä.
Huom. jutun valokuvat on saatettu ottaa eri suunnasta kuin kuvattu kulkureitti eli älä käytä niitä suunnistamiseen!
Reitti lähtee Seinäjoen rautatieaseman edestä. Aseman edessä on Heikki Varjan suunnittelema rautatieläisten muistomerkki “Tuolta se tulee, tuolta se tulee” vuodelta 1979. Reitille osuu useita muitakin veistoksia, joista voit lukea lisää erillisestä Seinäjoen keskustan patsaskierroksesta.
Lähde asemalta Ruukintien yli Kalevankatua ja kohta oletkin jo Seinäjoen ydinkeskustassa, keskustorin laidassa, missä voit vaikka poseerata Horsma-veistoksen alla. Käänny sitten Keskuspuiston jälkeen vasemmalle Porvarinkadulle ja heti Torikadulle ja sitten oletkin Suojeluskunta- ja lottamuseon edessä. Tämä 1926 valmistunut suojeluskuntatalo on Pohjanmaan oman pojan arkkitehti Alvar Aallon varhaisimpia töitä. Sen jälkeen onkin hyvä suunnata Torikeskuksen läpi kohti Aalto-keskusta.
Alvar Aalto suunnitteli Seinäjoelle rakennuskokonaisuuden, joka on arkkitehtuurista kiinnostuneiden pyhiinvaelluskohde. Aalto-keskuskokonaisuuteen kuuluvat Lakeuden risti -kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kaupunginkirjasto, valtion virastotalo ja kaupunginteatteri. Pääosa Aalto-keskuksen rakennuksista valmistui 1960-luvulla, teatteri 1987.
Tutustu rakennuksiin tarkemmin vaikkapa opastetulla kierroksella joku toinen päivä ja nouse Seinäjoen maamerkkiin, 60 metriä korkeaan Lakeuden ristiin tutkailemaan ajamaasi pyöräreittiä ilmasta käsin. Jos 276 portaan kiipeäminen näköalatasanteelle hirvittävät, voit valita helpommankin vaihtoehdon ja hypätä hissiin. Sen jälkeenkin kyllä vaaditaan vielä 40 portaan kiipeämisurakka.
Kannattaa myös ehdottomasti poiketa sisällä Seinäjoen nykyisessä komeassa pääkirjastossa. Apilaksi nimetty kirjasto valmistui Alvar Aallon kirjaston viereen vuonna 2012. Siellä voit vaikka juoda kahvit, lukea päivän lehden tai lepuuttaa jalkoja yhdessä sen mukavista lukunurkkauksista. Nimensä kirjasto saa siitä, että ylhäältä katsottuna sen muoto muistuttaa Apilaa.
Tunnistatko Apila-kirjaston Lakeuden rististä otetusta kuvasta? Takavasemmalla häämöttää vanha vesitorni, joka ohitetaan myöhemmin reitillä. Älä unohda poiketa myös Aallon suunnittelemassa kirjastossa, mistä löytyy kokoelma Alvar ja Aino Aallon lasitöitä.
Jatka sitten Kirkkokatua Lakeuden ristin ohi ja käänny heti ristin jälkeen oikealle sorapyörätielle Kirkkopuistoon, aja puistikon läpi seuraten Pajuluoma-puroa vasemmalla puolellasi. Tämä puron viertä kulkeva pyörä- ja kävelytie on viehättävä ja rauhallinen kolkka ihan Seinäjoen keskustassa.
Kun saavut Vainiotielle johtavalle sillalle, ylitä silta ja käänny sitten heti oikealle Vainiotielle, sitten vasemmalle Tuomikadulle, ylitä Ruukintie Kuusikujalle ja jatka kunnes näet oikealla pyörätien ja käänny sille. Nyt ajat Kivistön ja Hallilan asuntoalueiden läpi. Siellä saat hyvän katsauksen omakotitaloasumiseen Seinäjoella 1950-luvulta tähän päivään.
Kun pyörätie päättyy, käänny vasemmalle Petäjäkujalle ja tien päättyessä valitse oikeanpuoleinen haara Neulaskujalle, jonka päästä jatkuu sorapyörätie metsään. Käänny pyörätien ensimmäisestä haarasta oikealle (älä ylitä siltaa). Vaikka olet keskellä Seinäjoen asumalähiöitä, voit yhtäkkiä kokea olevasi kuin keskellä syvintä metsää!
Kohta pyörätie kaartaa vasemmalle ja tulee T-risteykseen, josta käännyt oikealle ja saavut Vuoritielle. Vastapäätä näkyy Hallilan kuntoilualue. Jos energiaa riittää, voit pitää tauon pyöräilystä ja kiertää jonkin metsän kuntoreiteistä.
Käänny Vuoritietä oikealle, sitten oikealle Jussinraitille ja vasemmalle Heikinraitille, joka kohta kääntyy vasemmalle takaisin Vuoritielle. Ylitä Vuoritie Hirvisentielle varovasti ja käänny sitten pian oikealle Pajuluoman yli johtavalle pyörätielle, joka kulkee Seinäjoen vanhan Pappilan ohi.
Vanha pappila, komea keltainen puutalo, on nykyisin Törnävän seurakunnan käytössä ja siellä järjestetään toimintaa erityisesti nuorille. Käänny pappilan jälkeen vasemmalle Ruukintielle.
Aja Ruukintietä kunnes saavut Törnävän kirkolle. Törnävän kirkko on Seinäjoen ensimmäinen kirkko ja valmistui 1864. Sillä oli kuitenkin myös aiempi elämä ruutimakasiinina, joksi rakennus alun perin tehtiin vuonna 1827. Kirkko on avoinna vain tilaisuuksien yhteydessä, mutta jos et satu ajamaan ohi jumalanpalvelusaikaan niin voit vilkaista sisätiloihin google-kartan ansiosta.
Aja kirkon ohi Kirkkotietä Törnäväntielle. Pysähdy katsomaan taaksesi jonkun matkaa poljettuasi. Näkymä kirkosta jylhien kuusten reunustaman tien päässä on vaikuttava.
Käänny tien päässä oikealle Törnäväntielle ja sitten oikealle Törnävänsaarentielle. Nyt olet saapunut Törnävän alueelle, mistä Seinäjoen kaupunki sai alkunsa 1700-luvun lopussa kun vauras liikemies Abraham Falander Vaasasta perusti paikalle joen varteen rautaruukin ja hänen poikansa Gustaf Adolf Wasastjerna myöhemmin Suomen ensimmäisen ruutitehtaan 1825. Useita ruukin alueeseen kuuluvia rakennuksia on vielä jäljellä ja ne kuuluvat Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon.
Museoalueella voi pyöräillä ja kävellä vapaasti. Se onkin suosittu vapaa-ajan alue. Alueella kiertämiseen kannattaa varata aikaa tai tule toisena päivänä uudestaan. Käy museoissa, kiertele katselemassa rakennuksia, käy uimassa joen uimapaikoilla, osallistu opastettuun kierrokseen.
Abraham Falander nimesi alueen Östermyraksi eli suomeksi itänevaksi, koska tämä soinen alue sijaitsi Vaasasta itään. Törnävä alueesta tuli myöhemmän omistajan Konstantin Törnuddin mukaan. Hän oli kotoisin Tyrnävältä, jonka ruotsinkielinen nimi Törnävä oli.
Nykyään Törnävän kartano on kaupungin edustustila, mutta siellä järjestetään silloin tällöin opastettuja kierroksia. Kun poljinjalkaa alkaa taas väpättää, on aika lähteä takaisin kohti keskustaa. Aja Törnävänsaaren tien päässä oikealla olevan sillan yli Törnävänsaarelle. Sieltä löytyy Seinäjoen kesäteatteri ja tanssipaviljonki.
Alueella järjestetään joka kesä Provinssi, yksi Suomen merkittävimmistä rock-festivaaleista. Ylitä sitten joki Törnävän kentälle vasemmalla olevaa leveä siltaa. Festivaalien aikaan pääesiintymislava sijaitsee täällä. Muulloin siellä näkee usein vaikkapa pesäpalloilijoita tai frisbeegolfin pelaajia.
Koronaviruskesänä 2020 Provinssirock jouduttiin peruuttamaan ja festivaaliviikonloppuna päälavan kohdalla eläteltiin toiveita paremmista ajoista.
Käänny sillalta oikealle ja seuraa jokivartta Ruutipuistoon. Saavut nyt Ruutipuiston luonnonsuojelualueelle. Kohta näet oikella valkoisen talon, jonka julkisivu on kuin antiikin kreikasta pylväineen.
Rakennus on kuitenkin rakennettu vasta 1940-luvulla museorakennukseksi ja on edelleen Etelä-Pohjanmaan museon käytössä. Sen vieressä oleva rakennus on vanhempaa perua ja toimi ruudinkuivaushuoneena. Päädyssä näkyykin vuosiluku 1826 ja ruutitehtaan perustajan Gustaf Adolf Wasastjernan nimikirjaimet.
Käänny vasemmalle museotalon edestä ja soratien päästä vasemmalle Björkenheimintielle ja alita Huhtalantie alikulkutunnelia Seuralantielle. Nyt olet entisen Seinäjoen piirimielisairaalan, sittemmin Törnävän sairaalan alueella.
Kun Seinäjoella “jouduttiin piirille” tai “Törnävälle”, se ei yleensä tiennyt hyvää. Alue oli aidattu ja yleisöltä suljettu. Nyt alueella kuitenkin eletään kiinnostavia aikoja. On haettu sen historiaa kunnioittavia kehittämisideoita ja suurin osa rakennuksista on suojeltuja. Odotan mielenkiinnolla, miten alue lähtee kehittymään ja mitä uusiokäyttöä rakennuksille keksitään. Alue on nyt yleisölle avoin ja siellä on mukava pyöräillä tai kävellä. Kiinnostavia kohteita ovat vaikkapa Törnävän sairaalan kirkko ja Sairaalamuseo.
Sairaalamuseossa esitellään eteläpohjalaisen terveydenhuollon vaiheita neljässä kerroksessa. Museorakennus suunniteltiin 1929 “kaatuvatautisten miesten paviljongiksi”.
Käänny oikealle Björkenheimin puistotielle ja aja sitä Etelä-Pohjanmaan Steinerkoululle saakka. Keltainen Steinerkoulu on Seinäjoen entinen kauppalantalo, joka purettiin Pohjois-Seinäjoen Itikanmäeltä 1980-luvulla tietöiden alta. Kaukaa viisaasti palaset numeroitiin ja varastoitiin odottamaan parempia aikoja. Ja ne koittivat lähes tasan 100 vuotta rakennuksen alkuperäisen valmistumisen jälkeen, kun se pystytettiin uudestaan Törnävälle 2020.
Käänny ennen koulua oikealle ulos alueelta ja sitten vasemmalle Vuorenmaanrinteelle, sitten oikealle Koskenalantielle. Käänny sen jälkeen ennen Seinäjoen ylittävää siltaa vasemmalle Myllysaareen, mutta jos kaipaat lepotaukoa ja haluat huuhdella hiet pois, Koskenalantien toisella puolella on oiva tilaisuus pulahtaa uimaan Sahalammella, yhdellä Seinäjoen uimarannoista.
Jos kuitenkin jätät uinnin tällä kertaa välistä, jatka pyöräilyä Myllysaaren puiston läpi niin että joki on oikealla puolellasi. Ylitä sitten kävelysilta oikealla kohti vanhaa vesitornia ja viehättävää Mallaskosken panimoravintolaa.
Mallaskosken panimo virvoitti 1920-luvulla paikalla alkaneen ja aikoja sitten kuolleen panimotoiminnan takaisin eloon 1990-luvun lopussa. Panimoravintola onkin oiva taukopaikka kesäaikaan, mutta suosittelen että säästät panimomaistiaiset toiseen kertaan, sillä pyöräreittiä on vielä jäljellä ja seuraavassa osiossa on muuten tasaisen reitin jyrkimmät nousut ja laskut – saatat välillä joutua jopa taluttamaan pyörää! Seuraa sorapyörätietä panimoravintolan vierestä vasemmalle niin että joki on nyt vasemmalla puolellasi.
Ennen kuin alitat Kirkkokadun alikulkutunnelia, ohitat Seinäjoen lukion oikealla puolellasi ja sen edessä Suomi-neito -veistoksen.
Kun Kirkkokadun alitettuasi jatkat jokivartta, ohitat kohta Joella-jokilaivaravintolan ja oikealla häämöttää Seinäjoen komea vanha keskussairaala.
Rakennus valmistui 1931 silloiseksi lääninsairaalaksi. Uusi keskussairaala valmistui 1997 ja sairaalatoiminta vanhassa sairaalassa päättyi lopulta kokonaan 1980-luvun alussa. Rakennuksessa toimii nykyään eri koulutuslaitoksia, kuten Seinäjoen kansalaisopisto ja Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto.
Jokivarren pyörätie kaartaa lopulta ylös oikealle ennen isoa Suupohjantietä. Käänny mäen päältä heti ensimmäiselle kadulle oikealle eli Marttilantielle. Aja sitä Keskuskadulle saakka, missä käännyt vasemmalle. Ylitä Vapaudentie ja jatka Keskuskatua Keskustorin ohi takaisin Rautatieasemalle. Nappaa vielä Keskustorin laidassa kuva jussipaitaisen yrittäjäpatsaan kanssa. Salmiakkiruutukuvioisesta Jussipaidasta, jonka alkuperästä ei löydy yksimielisyyttä, on tullut eteläpohjalaisuuden symboli.
Sitten onkin aika hypätä pyörän selästä ja mennä syömään. Keskustorin laidalta ja sen lähettyviltä löytyy useita hyviä kahviloita ja ravintoloita moneen makuun. Omia keskustasuosikkejani ovat kahvilat Valkoinen puu ja Pikku paussi. Kokeilulistalla ovat paikallisten kovasti suosittelemat ravintolat Vinola ja Juurella. Katso lisävinkkejä Syö ja juo osiosta: Ravintolat ja kahviot.
Pyöräilytarvikkeita ja -huoltoa: Jos tarvitset pyöräilytarvikkeita tai -huoltoa tai vaikkapa uuden pyörän, asia on tehty Seinäjoella helpoksi. Kaupungissa on useita urheilu- ja pyöräilyn erikoisliikkeitä ja heti Rautatieaseman kupeesta löytyy keskittymä alan liikkeitä: Lakeus Sport, josta Jopoon löytyi kaunis pinkki etukori ja asiantunteva ja ystävällinen asennus, huolto ja palvelu. Hyvää palvelua löytyi myös vastapäätä Intersportista ja kulman takaa pyöräilyn erikoisliikkeestä Cyclistä. Pyörän korjausta en onneksi ole vielä tarvinnut, mutta kaupungin samassa kolkassa näkyy olevan myös kehuja saanut pyöräkorjaamo Riston pyörähuolto.
Eli eikun kypärä päähän ja kettingit koetukselle!
Kuvat ja teksti: 20 vuotta Lontoossa asunut, Seinäjoelle väliaikaisesti palannut toimittaja-opas-kääntäjä Maarit Ritvanen