123456789

Suomalaisen karavaanarimatkailun sydän on tietysti sauna. Siellä voi aistia, kuinka ihmiset kohtelevat toisiaan. Ja millaisia tarinoita lämmössä kuuleekaan? Testasimme Kalajärven matkailukeskuksen sihisevän sydänalan.

Kun palasimme Reissumiehen kanssa maaliskuun alussa Euroopasta neljän kuukauden matkailuautoreissulta, oli korona-ahdistus vasta tulollaan. Viisitoista viikkoa ilman karavaanarielämää, sen jälkeen tuntui huikealta päästä jälleen tien päälle ja suunnata kohti Peräseinäjoella sijaitsevaa Kalajärven matkailukeskusta.

Kesäsäät ovat Suomessa nyt kohdallaan, mittari huitelee reilusti yli 20 asteen. Se kohottaa mukavasti myös mielialaa, täällähän ollaan kuin ulkomailla. Kalajärven matkailukeskuksen portista sisään ajettaessa aukeaa kaunis ja hoidetun näköinen caravan-alue. Saamme oppaaksemme alueisäntä Jani Hautaniemen. Mies kertoo viettäneensä alueella kesät jo lapsesta saakka, siitä on ollut hyvä jatkaa matkaa vakituiseksi kausipaikkalaiseksi.

Jani kertoo SF Caravan – Kalajärven systeemistä, jossa jokainen kausipaikkalainen tekee kausimaksun lisäksi neljä vuorokautta vapaaehtoistyötä. Jos ei ole aikaa tehdä itse, niin voi vaihtoehtoisesti palkata jonkun. Huumorimieheksi osoittautuva Jani on tehnyt jokavuotisesta työpestistään tradition, joka päättyy juhannuksen alla märkään polkaisuun polkupyörällä järveen. Hän esittelee meille viime vuoden videota, jossa peruukkipäinen pohjalainen elehtii hassuttelee kuin duudsoni ajellessaan pitkää laituria pitkin veteen.

Kalajärvellä on 250 paikkaa matkailuautoille ja vaunuille, lisäksi sieltä löytyy monen tasoista mökkimajoitusta. Peräseinäjoen keskustan kauppoihin on vain kolmen kilometrin matka ja Seinäjoelle ajelee alle puolessa tunnissa. Kyläkauppa Keskiselle on matkaa 30 kilometriä eivätkä Ähtärin pandatkaan kovin kaukana ole.

Kalajärven matkailukeskus on selvästikin lapsiperheiden suosiossa, heille on alueella hyvin palveluita. Törmäsin sattumalta tuttuun perheenäitiin, joka kertoi suunnitellun kuukauden mittaisen Espanjan matkan vaihtuneen viikoksi Peräseinäjoen Kalajärveen. Lapsia ei kuulemma muutos haitannut, olivat onnellisia kun pääsivät jo hyväksi koettuun tuttuun paikkaan.

Iltakävelyllä tutustuin myös pariskuntaan, jotka olivat lähteneet kolme kuukautta sitten Tukholmasta koronaa pakoon. Hyvinkäällä poikansa luona kevään asunut pari oli lähtenyt Kalajärvelle nauttimaan Suomen suvesta. Eikä Ruotsiin ole todellakaan kiire palata.

Ja se tärkein mittari eli yleisösauna. Kalajärven sauna yllätti oikein positiivisesti, se oli siisti ja tilava. Lauteilta löytyi Nousiaisista kotoisin oleva Miia ja ylöjärveläinen Susu tyttärineen. Naiset olivat tutustuneen vuosia sitten samassa paikassa ja olivat pitäneet yhteyttä Facebookissa. Kun kysyin heiltä, mikä on parasta täällä Kalajärvellä, yksi tytöistä totesi heti: ihmiset. Lisäksi nousi esiin alueen siisteys, leppoisa tunnelma ja hyvä porukkahenki. Sekin on tärkeää, ettei nipoteta turhista, vaan että ihmiset voivat pitää yhdessä hauskaa. Karaokea ja muuta ohjelmaa.

Harmillista, että ravintola joutui vielä sulkemaan ovensa iltakymmeneltä. Juuri tuohon aikaan olisi ollut niin hienoa mennä nauttimaan lasillinen viiniä ja ihailla mykistävän kaunista järvimaisemaa. Päiväsaikaan ihmisten täyttämä ranta rauhoittui melkein mystisen näköiseksi paikaksi.

Järven kauniit rannan muodot, poukamassa kasvavat kaksi puuta ihan kuin siinä Juha Tapion biisissä ja kahdestaan kulkeva pariskunta. Jotain niin kaunista:

 ”Kuinka onkaan kaksi lasta
 Matkan myötä muuttuneet
 Se ihme on kai vasta
 Oomme tänne selvinneet”

Outi Myllymäki
Olenko kartalla? -matkabloggaaja

Share This

Kysy – ja Visit Seinäjoki vastaa!