Nurmo on vanha kunta Seinäjoen oikeassa kyljessä, vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen osa Seinäjokea. Kuntaa leimaavat pohjalainen lakeusmaisema, Paukanevan suoalue ja Nurmonjoki. Kunta oli entisaikoina kuuluisa vaskenvalajistaan eli pelttareista – siitä kulkuset kunnan vaakunassa, nykyään varmaan enemmän painijoistaan ja urheiluseura Nurmon jymystä. Löytyypä kunnasta kansainvälisetkin mitat täyttävä golfkenttä ja yksi Suomen suurimpia traktorimuseoita!
Tässä Seinäjoki-pyöräilysarjan kolmannessa osassa tutustutaan Nurmon nurkkiin: poljetaan Seinäjoen pohjoispuolella sijaitsevaan Kiikun kylään, Paukanevan suo- ja suojelualueen laitaa Nurmon komealle kirkolle, sitten Nurmonjokilaakson maalaismaiseman halki ja Hyllykallion vireän asuntoalueen kautta takaisin Seinäjoen keskustaan. Reitille mahtuu kaksi louhosuimarantaa, kotiseutumuseo ja pari annosta nykytaidetta, golfkenttä ja pienen mutkan kautta traktorimuseo. Reitti on puolipäiväretki tai vaikka kokopäiväretki, jos haluat pysähtyä tutustumaan reitin nähtävyyksiin. Kannattaa ottaa eväät mukaan!
- Aloitus ja lopetus: Seinäjoen rautatieasema. Reitin voi kulkea myös päinvastoin kuin tässä kuvattu tai osissa. Reittiä voi lyhentää esimerkiksi jakamalla sen kahteen osaan: aja yhtenä päivänä Huumontieltä suoraan Mäki-Hakolantielle ja takaisin Seinäjoen keskustaan Hyllykallion kautta ja sitten toisena takaisin Mäki-Hakolantien ja Keski-Nurmontien risteykseen ja jatka sitten pois jäänyt Nurmonjokilaakson siltalenkki.
- Reittikartta Outdoor Active –sovelluksessa
- Pituus: Noin 36 km (ilman ehdotettuja jatkopaloja)
- Maasto: Asfaltti- ja sorapyörä- ja autoteitä. Välillä kapeita autoteitä, joilla ei ole erillistä pyörätietä ja joilla saatetaan ajaa kovaa, eli muista varmistaa, että näyt! Huomioliivi tai vastaava on päiväsaikaankin hyödyllinen. Ja lakeudella kun ollaan, maasto on hyvin tasaista.
Huom. jutun valokuvat on saatettu ottaa eri suunnasta kuin kuvattu kulkureitti eli älä käytä niitä suunnistamiseen!
Reitti lähtee Seinäjoen rautatieaseman edestä. Aseman edessä on Heikki Varjan suunnittelema rautatieläisten muistomerkki “Tuolta se tulee, tuolta se tulee” vuodelta 1979. Reitille osuu useita muitakin veistoksia, joista voit lukea lisää erillisestä Seinäjoen keskustan patsaskierroksesta.
Lähde asemalta oikealle Valtionkadun vierellä kulkevaa pyörätietä, aja Pohjolankadun ja Pohjan valtatien liittymien ohi ja ylitä sitten Pohjan valtatie pyöräilysiltaa Itikanmäelle. Tämä Lakeuden aamunkoi -silta valmistui vuonna 2017.
Itikanmäki on Pohjois-Seinäjoella sijaitseva lähiö, joka saa nimensä 1900-luvun alussa perustetun ja paikalla pitkään sijainneen Etelä-Pohjanmaan karjanmyyntiosuuskunta Itikan mukaan. Pohjanmaalla itikka voi tarkoittaa hyttysen lisäksi myös lehmää, jos nimi ihmetyttää. Alueelta löytyy vuonna 2020 avattu taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta. Henkivakuutusyhtiö Kaleva rakensi navetan 1890-luvun lopulla aikomuksenaan jatkaa Törnävän kartanon aloittamaa karjataloutta, mutta lopulta siellä on tiettävästi ollut lehmiä vain kerran vuoden 1905 maatalousnäyttelyn aikaan. Rakennus on toiminut sittemmin verkatehtaana ja puolustusvoimien tilana. Alueen lehmäteemaa jatkavat uudet kerrostalot, jotka on nimetty perinteisillä lehmien nimillä, kuten Orvokki ja Lemmikki. Kalevan Navetasta löytyy nyt eri taiteen ja kulttuurin toimijoita: kannattaa poiketa vaikkapa Seinäjoen taidehallissa. Talosta löytyy myös Äärellä-ravintola.
Kulttuuri- ja kahvivahvistuksen jälkeen on aika jatkaa matkaa. Aja Kalevan Navetan ohi kiertävää Nyykoolinkatua vasemmalle ja käänny sitten oikealle Vaasantielle. Ylitä rautatie (varovasti!) ja käänny sitten kohta oikealle Varikkokadulle. Jos päädyt Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen SELMU:n musiikkiklubille Rytmikorjaamoon, olet ajanut Varikkokadun ohi. Jos kuitenkin olet oikealla tiellä, ylität taas rautatien ja kaarrat muutaman asuintalon jälkeen Pajuluoman yli vasemmalle.
Kun olet ylittänyt sillan, käänny Hevostietä vasemmalle. Ja tien nimen mukaisesti täällä saattaa tulla hevosia vastaan! Seinäjoen raviratakaan ei ole kaukana. Hiekkatie seuraa ensin Pajuluomaa ja sitten oikealle kaarrettuaan Seinäjoen suun oikaisu-uomaa. Seinäjoki on noin 90 kilometrin pituinen Kyrönjoen sivujoki ja halkoo nimeämänsä kaupungin läpi. Juuri näillä kohdin joki kääntyy jyrkästi länteen ja paikalle on kaivettu noin 7 kilometriä pitkä oikaisu-uoma Kyrönjokeen. Sen tarkoitus on turvata viljelyalueita jokavuotisilta tulvilta. Joki kulkee tässä maavallin takana eikä näy pyörätielle, mutta voit toki sopivassa kohtaa nousta pyörän selästä ihailemaan ympärilläsi aukeavaa pohjalaista peltomaisemaa vallin harjaltakin.
Ennen pitkää tulet T-risteykseen, josta käännyt vasemmalle Seinäjoen yli Heikkilänpää-nimistä tietä. Jos käytät Google-karttaa apuna, sen mukaan joki on tässä Kyrönjoki, vaikka Seinäjoki yhtyy Kyrönjokeen vasta jonkin matkan päässä pohjoisessa, eli älä anna tämän hämätä. Ennen siltaa joen varressa on oikealla viehättävä piknikpaikka. Jos on liian aikaista pitää lounastaukoa niin tässä kannattaa vähintäänkin poiketa joen rantaan näpsäämään valokuva.
Jatka sitten Heikkilänpään tietä, kunnes se yhtyy Vaasantiehen, käänny oikealle Vaasantietä seuraavalle pyörätielle. Aja Vaasantietä jonkin aikaa, kunnes saavut Ahteentielle, käänny siinä vasemmalle ja seuraa Ahteentietä Kiikun kylän metsä- ja maalaismaiseman halki, kunnes se yhtyy uudelleen Vaasantiehen. Nyt sinun täytyy ylittää vilkas Vaasantie, jolla ajetaan kovaa. Tämä on reitin vaarallisin risteys eli ole kärsivällinen ja odota taukoa liikenteessä ennen ylitystä. Käänny tien ylitettyäsi T-risteyksestä oikealle Kiikunpolulle.
Käänny Kiikunpolulta vasemmalle Kiikuntielle ja ylität kohta taas aiemmin seuraamasi Seinäjoen oikaisu-uoman (näkyy Google-kartassa edelleen Kyrönjokena). Poikkeuksellisen piikkisuora Kiikuntie kulkee Paukanevan suojelualueen laitaa.
Kun Paukanevan halkovaa tietä suunniteltiin 1800-luvulla, ajatusta pidettiin ensin mahdottomana ja liian kalliina. Terävät paikalliset kuitenkin keksivät oivaltavan tavan vetää tielinja suoraan. Yksi isäntä pani illan tultua Kiikun päässä olkikasan palamaan ja kun savu näkyi Nurmon kirkolle, miehet lähtivät iskemään reitille tasaisin väliajoin seipäitä, joiden päissä oli palavat soihdut. Näin saatiin näppärästi ja halvalla vedettyä suora tielinja Paukanevan poikki. Tällä nyt noin 5 km:n pituisella ”Kiikun suoralla” tunnetaan joskus turhaakin hurjastelua eli kannattaa pysyä tiukasti tien reunassa!
Ajettuasi Kiikun suoraa noin kilometrin tien varressa oikealla on kyltti uimarannalle ja Paukanevan pitkospuureitille. Tämä lyhyt poikkeama kannattaa varsinkin kuumana päivänä: kirkasvetiseen louhoslampeen on mukava pulahtaa uimaan ja voit kerätä lisähikeä vielä kiertämällä pitkospuureitin ennen sitä.
Paukaneva on 600 hehtaarin keidassuo ja kuuluu eurooppalaisen Natura 2000 -suojelualueiden verkkoon. Keidas- eli kohosuo on keskeltä ympäristöään korkeammalla eli se saa lähes kaikki ravinteensa sadevedestä ja on siksi hyvin niukkaravinteinen. Neva on suosittu ulkoilualue ja sieltä löytyy 7 kilometrin luontoreitti, laavu ja lintutorni. Hyvällä tuurilla alueella voi bongata vaikkapa riekon. Luontoreitti on pitkälti pitkospuita. Pohjois-Seinäjoelta rakennettiin jo 1700-luvun alussa pitkospuut Paukanevan yli Nurmon kirkolle, mutta ne paloivat suuressa metsäpalossa 1752. Nykyiset puut on rakennettu 2000-luvulla EU-rahoituksella.
Paukanevaan liittyy synkkääkin historiaa. Sen laidalla teloitettiin sisällissodan aikaan 1918 punakaartilaisia, jotka haudattiin nevaan. Suuri osa vainajista kaivettiin ylös vielä saman vuoden aikana ja vietiin kotiseuduilleen. Loput haudattiin myöhemmin tuntemattomina Nurmon hautausmaalle.
Palaa poikkeaman jälkeen takaisin Kiikuntielle ja jatka suoraa, kunnes saavut Länsitielle (7041), ylitä se Nurmonjoentielle Hipinkylän suuntaan. Hippi-niminen tila on ollut Nurmonjoen varressa jo ainakin 1600-luvulta eli sieltä ei kannata lähteä etsimään 1960-luvun kukkaislasten kommuunia. Vaikka saattaahan siellä sellainenkin olla.
Vasemmallasi on nyt Nurmon kirkko ja hautausmaa, joihin kannattaa myös pysähtyä tutustumaan lähemmin. Itse kirkko on yleensä auki vain, kun siellä on tilaisuuksia, mutta sen sisätiloihin pääsee kurkistamaan myös Google-kartalta, jonne on linkki Seinäjoen seurakunnan sivuilta.
Nurmon kirkko, joka oli alun perin väriltään punainen, valmistui 1779, sen vieressä oleva tapuli jo 1770. Se on härmäläisten kirkonrakentajien isä ja poika Antti ja Kaappo Hakolan käsialaa.
Jatka sitten Nurmonjoentietä ja ylität kohta Nurmonjoen (Google-kartan mukaan jostain syystä Autionkoski tällä kohtaa). Nurmonjoen varressa on ollut kiinteää asutusta jo ainakin 1500-luvulta lähtien ja Nurmo olikin pitkään Seinäjokea runsasväkisempi, mutta rautatien tulon myötä 1800-luvun lopussa Seinäjoki alkoi kasvaa Nurmon ohi.
Tien nimi muuttuu hetken kuluttua sillan jälkeen Tepontieksi. Jatka sitä äläkä käänny vasemmalle, minne tie jatkuu Nurmonjoentienä. Oikealla tulee kohta vastaan Nurmon kotiseutumuseo.
Nurmon kotiseutumuseo on entinen Mäki-Tepon talo, joka sijaitsee alkuperäisellä paikallaan lähellä Nurmonjokea. Talonpoikaistalo on yli 200 vuotta vanha ja siellä on kuulemma joskus majaillut kuuluisa puukkojunkkari Isoontalon Anttikin! Talo lahjoitettiin Nurmo-Seuralle 1975 ja sen jälkeen pihaan on siirretty rakennuksia eri puolilta Nurmoa. Museo on auki vain kesäaikaan. Silloin siellä toimivat myös museokahvila ja -kauppa. Rakennuksia voi kyllä ihailla myös ulkoa milloin vain.
Jatka nyt Tepontietä aina Pohjan valtatielle asti. Huomaa, että tie kääntyy vasemmalle ennen Pohjan valtatielle tuloa. Alita Pohjan valtatie alikulkutunnelia Isokoskentielle. Reitin seuraavassa osuudessa teet siltalenkin Nurmonjoen ympäri vuorotellen sen itä- ja länsipuolilla. Lenkillä ylität joen kolmea (tai halutessasi neljää) eri siltaa. Osuus tarjoaa komeaa lakeusmaisemaa ja saattaapa siellä täällä vielä näkyä ennen lakeudelle niin tyypillisiä latojakin. Reitille osuu myös Ruuhikosken golfkenttä.
Jatka Isokoskentietä Huumontielle saakka ja käänny siitä oikealle. Kohta saavut siltalenkin ensimmäiselle sillalle ja ylität Nurmonjoen.
Huumontie yhtyy sitten Keski-Nurmontiehen, joka seuraa jokea sen länsipuolella. Käänny vasemmalle ja aja pyörätietä Hirvikoskentielle saakka, missä käännyt vasemmalle ja ajat seuraavalle sillalle ja palaat taas Isokoskentielle joen itäpuolelle.
Jatka sitten Isokoskentietä ja nyt ajat kohta kansainvälisesti tunnetun golfkenttäarkkitehdin Robert Trent Jones Juniorin suunnitteleman Ruuhikosken golfkentän ohi. Golfkenttä avattiin 1992.
Jatka nyt Isokoskentietä Hytyntielle, käänny oikealle ja ylitä joki jälleen siltalenkin kolmatta siltaa ja jatka Keski-Nurmontielle.
Jatko-osa 1: Jos energiaa riittää voit jatkaa vielä pidemmälle Perkiönpääntielle asti ja ylittää joen vasta sieltä. Jos valitset tämän vaihtoehdon, käänny sitten Perkiönpääntien päästä oikealle Jöllöntielle, joka tuo sinut takaisin Keski-Nurmontielle, mistä reitti jatkuu. Tämä lisää reittiin noin 4 km.
Käänny oikealle ja jatka Keski-Nurmontien pyörätietä aina Mäki-Hakolantielle saakka. Palaat siis lähes vastapäätä Huumontietä, mistä tulit jo kerran muutama sillanylitys sitten. Nyt matka jatkuu Hyllykallion asuntoalueen kautta takaisin Seinäjoen keskustaan.
Jatko-osa 2: Paitsi jos haluat vielä poiketa katsomaan Suomen suurinta yksityistä traktorikokoelmaa! Siinä tapauksessa aja vielä noin puolitoista kilometriä Keski-Nurmontietä eteenpäin ja saavut vanhalle nuorisotalolle, jossa vuonna 2004 avattiin Etelä-Pohjanmaan traktorimuseo. Tämä jatko-osa lisää reittiin noin 3 km ja 150 traktoria. Palaa samaa reittiä takaisin.
Jos kuitenkin jätät traktorit tällä kertaa väliin, käännyt siis Keski-Nurmontieltä Mäki-Hakolantielle ja kohti Hyllykalliota. Hyllykallio on vireä asumalähiö, jota on rakennettu 1960-luvulta lähtien ja joka jo ennen sen virallista liittämistä Seinäjokeen 2009 oli kasvanut siihen kiinni. Omaa 70-luvun kasvuympäristöäni on välillä enää vaikea tunnistaa, kun siellä missä ennen tehtiin salapolkuja pajutiheikköön on nyt teollisuushalleja ja siellä missä ennen hypittiin heinäladossa on ostoskeskus.
Mutta kyllä Hyllykalliolta vielä metsää, luontoa ja leikkipaikkojakin löytyy. Mäki-Hakolantie tuo sinut Tanelinrantaan, Hyllykallion suositulle uimarannalle, jonka ympäristöstä löytyy myös kuntopolkuja. Tässä on tilaisuutesi huuhdella pyöräilyn hiet ja pölyt ennen kuin palaat takaisin keskustaan.
Jatka sitten Mäki-Hakolantietä, käänny liikenneympyrästä oikealle Penttiläntielle ja seuraavasta liikenneympyrästä vasemmalle Hyllykalliontielle. Tie kulkee Kuortaneentien ali ja jatkuu sitten Kalevalantienä Seinäjoen keskustaan saakka.
Ennen keskustaan palaamista on vielä mahdollisuus nauttia taiteesta. Kalevalantien varressa olevassa vanhassa veturivarastossa on vuodesta 2001 toiminut Varikkogalleria. Siellä työskentelee paikallisia kuvataiteilijoita, on vaihtuvia näyttelijöitä ja taiteilijoiden töitä myyvä kauppa.
Jatka sitten Varikkogallerian ohi Ruukintielle ja käänny oikealle takaisin kohti Rautatieasemaa. Ennen Rautatieasemaa näet oikealla keltaisen puutalon. Tämä entinen rautatieläisten talo edustaa 1900-luvun vaihteen kansallisromanttista jugend-tyyliä ja siellä toimii nykyään kauniisti entisöity hotelliravintola Alma.
Ja sitten onkin aika hypätä pyörän selästä ja mennä syömään. Alman lisäksi Seinäjoen keskustasta löytyy useita hyviä kahviloita ja ravintoloita moneen makuun. Katso lisävinkkejä Syö ja juo -osiosta: Ravintolat ja kahviot.
Pyöräilytarvikkeita ja -huoltoa: Jos tarvitset pyöräilytarvikkeita tai -huoltoa tai vaikkapa uuden pyörän, asia on tehty Seinäjoella helpoksi. Kaupungissa on useita urheilu- ja pyöräilyn erikoisliikkeitä ja heti Rautatieaseman kupeesta löytyy keskittymä alan liikkeitä: Lakeus Sport, josta Jopoon löytyi kaunis pinkki etukori ja asiantunteva asennus, huolto ja hyvä palvelu. Hyvää palvelua löytyi myös vastapäätä Intersportista ja hieman etäämmällä pyöräilyn erikoisliikkeestä Cyclistä. Korjausta en onneksi ole vielä kaivannut, mutta kaupungin samassa nurkassa näkyy olevan myös kehuja saanut pyöräkorjaamo Riston pyörähuolto.
Eli ei kun kypärä päähän ja kettingit vinkumaan!
Tutustu myös Seinäjoki pyöräillen -sarjan kahteen aiempaan osaan: Seinäjoki pyöräillen osa 1: kulttuurireitti ja Seinäjoki pyöräillen osa 2: Luontoreitti.
Teksti ja kuvat: 20 vuotta Lontoossa asunut, Seinäjoelle väliaikaisesti palannut toimittaja-opas-kääntäjä Maarit Ritvanen