Syksyn kauneimmat hetket vietetään luonnossa, ystävien ja perheen seurassa. Tässä julkaisussa suuntaamme Seinäjoen salaisille laavuille. Laavuja löytyy melkein jokaisen luontopolun varrelta. Helpoiten tavoitettavat laavut ovat Joupiskan takana, Kyrkösjärven luontopoluilla. On kuitenkin laavuja, joita moni ei ole vielä löytänyt.
Salaisia laavupaikkoja löytyy yllättävistäkin paikoista. Metsän siimekseen suunnatessa, tarkkakatseinen voi löytää piilossa olevia sienestys- tai marjastuspaikkoja. Kesän viimeisten lämpöjen pyyhältäessä ylitsemme, samalla mukanaan puiden väsähtäneitä lehtiä tanssittaen, on aika viimeisille kesän metsäreissuille. Vihreyden yhä vallitessa, mukaan otetaan marjoja varten koppa ja reppuun eväsleivät termoskahvin kera.
Seinäjoki, Latulaavu
Kyrkösjärven ympäristöstä löytyy monenlaisia laavuja. Latulaavu on niitä harvoja, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueella. Lakeuden luontopoluilla on selkeät ohjeet reitille, joka vie Kattilanvuoren luonnonsuojelualueelle. Jos intoa ja energiaa riittää, kannattaa jättää auto Sairaalanmäelle uimarannan parkkipaikalle ja lähteä luontoretkelle jalkaisin tai pyöräillen. Kattilanvuoren luonnonsuojelualueelle pääsee helposti Kyrkösjärventien päässä sijaitsevan venerannan luota lähtevältä polulta. Reitti luonnonsuojelualueelle venerannalta on noin 1km. Venerannalta Latulaavulle on noin 3km.
Kyrkösjärven kiertää helposti pyöräillen. Vallilla polkiessa tuuli viilentää mukavasti lämpimänä päivänä. Metsän rajalla vastaan saattaa tulla poneja ja hevosia. Pyöräillessä on hyvä muistaa hidastaa vauhtia, ettei säikäytä ratsuja. Luonnonsuojelualueelle pääsee myös pyörätuolilla. Esteetön reitti on osittain pitkospuupolkua mutta suurimmaksi osaksi tasaista ja tarpeeksi leveää metsätietä. Latulaavulle vie lyhyt pitkospuuosio, joka ei ole täysin esteetön.
Kyrkösjärven kiertää helposti pyöräillen. Vallilla polkiessa tuuli viilentää mukavasti lämpimänä päivänä. Metsän rajalla vastaan saattaa tulla poneja ja hevosia. Pyöräillessä on hyvä muistaa hidastaa vauhtia, ettei säikäytä ratsuja. Luonnonsuojelualueelle pääsee myös pyörätuolilla. Esteetön reitti on osittain pitkospuupolkua mutta suurimmaksi osaksi tasaista ja tarpeeksi leveää metsätietä. Latulaavulle vie lyhyt pitkospuuosio, joka ei ole täysin esteetön.
Kivenmaan laavu ja Hepakat laavu ovat Latulaavulta hieman syvemmällä metsässä. Koskematon metsä on kuin mystinen toinen ulottuvuus. Keskustan siistit metsäalueet eroavat luonnonsuojelualueesta hyvin paljon. Kattilanvuorella puut elävät vapaasti ja saavat lahota siihen mihin kaatuvat. Naavaa ja pehmeää sammalta on jokaisen puun juurella, kertoen ilman puhtaudesta. Kyrkösjärven ympärillä kulkevat reitit ja laavut ovat selkeästi merkittyjä. Latulaavulla on halkoja valmiiksi heille, joille omien kantaminen on haaste. Jos reitiltä poikkeaa luonnonsuojelualueen kallioisiin maisemiin, voi löytää Kattilavuoren drumliinit (jääkauden jättämät aaltokuviot kallioilla).
Nurmo, Mykänristin laavu
Mykänristin laavu sijaitsee Pentinvuoren metsäautotien varrella Keski-Nurmossa. Paikalle ei ole viitoitusta, mutta seikkailua etsivälle laavun löytäminen ei ole haastavaa. Mistä laavun erikoinen nimi tulee? Perimätiedon mukaan paikalla on menehtynyt henkilö 1700-luvulla. Mykänristin historiasta on monia versioita. Paikalta voi yhä löytää ristin, joka on pystytetty menehtyneen henkilön muistoksi. Historiallisesta perimätiedosta voit lukea lisää laavun luona olevista kirjoituksista.
Mykänristin laavulla on hyvät puitteet grillata ruokaa. Lisäksi kota on tilava ja hyvä suoja huonommallakin säällä. Keskellä metsää voi havaita monenlaisia eläimiä. Retkeillessä on hyvä tutkia maastoa, hirven ja peuran jälkiä etsien. Reitille saattaa ilmestyä kettukin!
Ajo-ohjeet Mykänristin laavulle:
Kuortaneentieltä Pentinvuoren metsäautotielle, jota jatketaan n. 5 km ja hieman ylitse junanradan. Vastaantulevasta ensimmäisestä risteyksestä käännytään vasemmalle. Korvennevantien soratietä ei tarvitse ajaa pitkään. Auton voi jättää tien varrelle, kun pieni ojan ylittävä vanerisilta löytyy. Loput matkasta edetään kävellen, luontopolkua pitkin 0,6 km. (Risteys valtatieltä nr: 18 N 62’ 46.234 E 023’ 01.110)
Metsään lähtiessä on muistettava pukeutua asiaankuuluvasti, suojautuakseen hyttysiä ja kesän lopulla kuoriutuvia hirvikärpäsiä vastaan. Hyttyskarkotteen lisäksi on hyvä pakata mukaan mm. kyypakkaus. Usealla laavulla on myös piilotettuna geokätköjä. Geokätkijöille Seinäjoen alueen laavut ovat sopivan haastavia etsintäkohteita.
Orisbergin kota
Orisbergin suurtilan läheinen järvi, Kotilammi, on Suomen vanhin tekojärvi. Kauniin järven rannalla on monia paikkoja levähtää laavulle. Rauhallinen paikka tarjoaa kesäisin kaiken tarpeellisen vierailijoille. Orisbergin rannoilla on mahdollisuus uida, tehdä nuotioita ja vierailla historiallisella alueella. Orisbergin kartanon alueen historia alkoi vuonna 1676, ruukin perustamisen myötä.
Paikalle rakennettiin uusklassistinen kirkko, jonka hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1831. Rauhallisella hautausmaalla on monia tarinoita, vainajat ovat kyläläisiä ja kartanon väkeä. Nimettömäksi kuluneet hautakivet muistuttavat ajan kulusta. Kirkkoon pääsee tutustumaan touko-elokuussa. Paikallinen raamattuseura järjestää siellä säännöllisesti jumalanpalveluksia sunnuntaisin kello 13. Orisbergin alue on laavuretkien lisäksi kaunis road trip -kohde kotimaanmatkailijoille. Orisberg on Museoviraston investoima kulttuuriympäristökohde. Nykyisin kirkon viereltä löytyy kahvila ja mm. tikanheittoa varten maalitauluja.
Navigoidessasi paikalle voit laittaa osoitteeksi Orisbergin kirkon. Åbergintie 39-59, 61560 Isokyrö. Kahvilan vierellä on parkkipaikka, josta voit aloittaa retkesi. Kotilammi on täydellisen rauhallinen paikka myös veneilijöille ja suppailijoille. Kotilammin keskellä sijaitsee Pukkisaari ja Kalliosaari, jotka ovat lyhyen soutumatkan päässä.
Pitkälahden laavu sijaitsee Kotilammin eteläisellä alueella. Kodan ja nuotiopaikan läheisyydestä pääsee helposti uimaan.
Peräseinäjoki, Sauralaksonmäen laavu
Sauralaksonmäen laavu sijaitsee Honkanevalla. Lakeuden elämysliikunta ry:n talkootiimin rakentama laavu on kauniilla paikalla. Ympäröivä metsä ja suo on puhjennut vihertävään loistoon kesän ajaksi. Suolla kuuluu metsälintujen laulu. Varsinkin kuovin kaikumaan jäävä sävel on monelle hyvin tuttu.
Seinäjoen keskustasta paikalle pääsee helposti Seinäjoen Kärjestä Peräseinäjoelle ajamalla 694 -tietä pitkin. Lähistöltä löytyy myös Lakeuden Ursa. Tähtitornilta 1.5 km eteenpäin jatkaessa sivupolku Sauralaksonmäen laavulle on kyltein nähtävissä. Kävelymatka laavulle on vain noin 1 km. Reitiltä ei voi eksyä sillä opasteet ovat hyvin selkeitä.
Lähistöllä on toinenkin vierailun arvoinen paikka. Karvasuo valittiin Suomen 100-helmeä -kohteeksi. Soiden suojelu on yksi Suomen luonnonsuojeluliiton hankkeista nimeltä SuoMaa. Soiden omaperäinen kasvillisuus ja sen tarjoama keidas on monelle eläimelle elintärkeä. Pitkospuilla kävellessä vastaan voi tulla sisiliskoja tai jopa käärmeitä. Kuten muutkin eläimet luonnonsuojelualueella, käärmeitä ei saa häiritä. Luontoon ei jätetä roskia ja paikat pidetään siisteinä seuraavia vierailijoita varten. Laavulta poistuessa on myös muistettava sammuttaa nuotio kunnolla.
Soita pyritään suojelemaan ja pelastamaan ojitukselta. Suomessa tehtiin soista metsää monia vuosia ennen kuin käsitettiin sen ilmastovaikutukset. Suo kuivaa, kun oja vie mennessään veden ja ravinteita. Tällöin suo on vaikeassa tilassa, jossa siitä ei välttämättä tule metsää eikä suota. Sen ravinteet rehevöittävät läheisiä järviä ja kuiva suo päästää ilmaan hiilidioksidia, joka muutoin olisi maahan sitoutunut. Sauralaksonmäen laavun läheinen suo kukkii tupasvillaa ja suokukkia. On onni, että tämä suoalue on säilynyt ja voi hyvin. Suolle tarvitsee kumisaappaat, mutta jos mielessäsi on suojuoksun harjoittelu, muista kiristää lenkkitossusi hyvin!
Suot ja metsät ovat kuin taideteoksia päivän paahteen vaihtuessa hitaasti kultaisiksi säteiksi, jotka vielä viimeisiään hohtavat puiden oksien välistä. Luonto tarjoaa parhaan ympäristön rauhoittua, hengähtää ja voimaantua. Autojen äänien tilalle vaihtuu kimeät viserrykset puiden latvoissa ja kajahtelevat kuovin soinnut. Linnun laulu jatkuu koko yön. Hyvin varustautunut retkeilijä voi jopa yöpyä laavulla. Kesän vaihtuessä syksyksi muisto lämpimästä yöttömästä yöstä hiipii mieleen. Lämpimät päivät tekivät asfaltista polttavan, uimarannalla veteen juostiin laiturilta hypäten, live-musiikkia nautittiin turvavälejä ylläpitäen, videopuhelujuhlia vietettiin kaukana asuvien ystävien kanssa, kukkaseppeleitä punoen nokkoset pistelivät ja maakuntamatkailu täytti seikkailijan mielen.
Suolla vallitsee sininen hetki, kun kuljemme takaisin arkea kohti. Ainoa tärkeä hetki on juuri nyt.
