Seinäjoki on Suomen tekojärvien pääkaupunki!
Lakeuden Rististä katsoen löytyy alle sadan kilometrin päästä peräti yksitoista tekojärveä. Kaupungin rajojen sisällä näistä osuus viisi, tai aivan tarkkaan ottaen kolme kokonaista ja kaksi puolikasta.
Moni osaisi luetelle ne kolme kokonaista tekojärveä: Kyrkösjärvi, Peräseinäjoen Kalajärvi ja Nurmon Varpula. Yksi puolikas tulee Hirvijärvestä, joka on osittain Lapuan puolella. Se toinen puolikas onkin merkittävä tapaus. Isonkyrön kesken jaettu Orisbergin Kotilammi on nimittäin maan vanhin tekojärvi. Neliökilometrin kokoinen allas rakennettiin jo vuonna 1783 tuomaan vettä Pohjanmaan ensimmäiselle rautaruukille. Ruukin toiminta loppui vuonna 1900, mutta Orisbergin kartano jatkaa yhä Kotilammin säännöstelyä virkistyskäytön ja tulvasuojelun nimissä.
Orisbergissa kannattaa käydä, jos et ole vielä sitä tehnyt. Kotilammin maisemat ovat nykyään osin suojeltua kulttuurimaisemaa, joka on kaukana tekojärven penkereistä. Ihminen ja luonto tekevät yhteistyössä komeaa jälkeä.
Orisbergin kartano on Etelä-Pohjanmaan ainoa herraskartano. Se on ollut vuodesta 1783 lähtien Tukholmasta tuleen laivanvarustaja Björkenheimin suvun hallussa. Nykyinen isäntä Jussi (Johan) Björkenheim edustaa kuudetta sukupolvea, joka viihtyy Kotilammin rannalla.
Kotilammin kulttuurin kulta-aikana pidetään kapteeni Lars Magnus Björkmanin aikaa 1828−68. Tuona aikana kartano sai luvan perustaa oman seurakunnan, palkata papin ja rakennuttaa kirkon. Seurakunnan ensimmäinen pappi oli Sakari Topeliuksen serkku Frans Mikael Toppelius. Sakari Topelius kävi rippikoulunsa Orisbergissä, jonka maisemia voi yhä tunnistaa Välskärin kertomusten esikuviksi. Kartanon koulussa aloitti koulutiensä muun muassa herännäispappi Wilhelmi Malmivaara. Kirjailija Arvid Järnefelt ja säveltäjämestari Jean Sibelius nähtiin usein vierailemassa Orisbergissä. Sibeliusta veti Orisbergiin myös Arvidin sisar Aino. Jean Sibelius ja Aino olivat pari vuotta salakihloissa ennen kuin he vaihtoivat perimätiedon mukaan kihlasormuksia Orisbergin kellotapulin luona ehtookellojen soidessa.
Kartano on Kotilammin pohjoisrannalla. Sen lähellä länsipuolella seisovat vuonna 1830 valmistuneet C.L. Engelin suunnittelemat kirkko, pappila ja kellotapuli. Kirkon vieressä ovat Orisbergin hautausmaa, Kansan Raamattuseuran loma- ja kurssikeskus sekä Orisbergin leirintäalue. Kirkon aukioloaikoina toimii myös kahvila.
Nämä kaikki palvelut ja nähtävyydet ovat järven länsirannalla Isonkyrön kunnan puolella, jonne ei ole rakennettu yhtään mökkiä. Kotilammin itäpuoli kuului aikaisemmin Ylistaron kuntaan ja se siirtyi kuntaliitoksessa osaksi Seinäjokea. Seinäjoen puolella mökkejä on vieri vieressä, kaikkiaan kolmisenkymmentä. Mutta onpa löytynyt paikka myös retkeilijöitä palvelevalle rantakodalle, joka on Kotilammin lounaiskulman tuntumassa. Jos kotilammille ei tule melontakaluston kanssa, pääsee siistille kodalle pientä vaivaa nähden autolla ja jalkapatikassa, kun kääntyä tielle osoitteessa Tammenpääntie 188, Orisberg (Seinäjoki). Sieltä voi ihailla lampimaisemaa, jota ei uskoisi ihmisen tekemäksi. Ja vastarannalla voi elää hetken Topeliuksen ja Sibeliuksen tunnelmissa.
Seinäjoen tekojärvet
- Orisbergin kotilammi, valmistunut 1783, pinta-ala 1 km²
- Varpulan allas, 1962, 5 km²
- Hirvijärven tekojärvi, 1973, 17 km²
- Kalajärven tekojärvi, 1977, 11 km²
- Kyrkösjärven tekojärvi, 1980, 6 km²
