123456789

Teatteri

Teatteri

Aalto laati teatterin piirrokset vuonna 1968, mutta talo valmistui Elissa Aallon johdolla vasta 1987. Rakennuksen julkisivu on himmeän valkoista keraamista sauvoitusta. Avarat aulatilat on sisustettu Artekin kalusteilla. Aallon uniikki, kuuden puuntaivutusreliefin kokoelma on esillä aulatiloissa. Alvar-näyttämön esirippu on nimeltään Daidalos, ja sen on suunnitellut kuvataiteilija Juhana Blomstedt.

Alvar Aallon katu 12
Avoinna: Lipunmyynti normaalisti ti-pe 11–17, la 12–17 ja esitysiltoina esityksen alkuun saakka.
Kesäisin lipunmyynti on suljettu.
Ravintola 7:30–14:00.

Kuuntele lisää Teatterista osoitteessa:
https://tarinasoitin.fi/seinajoenaalto/fi/teatteri

Aalto-tarina:
Kokonaisvaltainen teatterielämys

Anneli on todella iloinen, kun Seinäjoen kaupunginteatteri on vihdoin valmistunut vuonna 1987. Hän on tilannut liput Symposium-avajaisnäytelmään itselleen ja teatterin maailmasta kiinnostuneelle Matti-Alvarille. Hän on innoissaan siitäkin, että poika irrottautuu viikonlopuksi yliopistoopinnoistaan ja tulee pitkästä aikaa käymään kotona.

Alvar Aalto oli hahmotellut Seinäjoen teatterin pääpiirustukset jo lähes 20 vuotta sitten. Seinäjoen hallintokeskuksen loppuunsaattaminen oli kuitenkin viivästynyt monista syistä. Suurin syy on ollut se, että maassamme keskityttiin tiiviisti hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen 1960–1970-lukujen taitteessa. Rakennettiin lapsille, nuorille, sairaille ja vanhuksille. Tämä tarkoitti sitä, että kulttuurilaitosten tekeminen siirtyi tuonnemmaksi.

Seinäjoella teatteritaloa kaavailtiin jopa toiseen kohtaan, mutta lopulta päädyttiin Aallon asemapiirroksen paikalle. Aallon toive siitä, että hän saisi vielä kerran elinaikanaan tulla Seinäjoelle näkemään koko hallintokeskuksen valmiina ei toteutunut hänen elämäntaipaleellaan. Teatteri toteutettiin postuumisti arkkitehti Elissa Aallon johdolla – yksitoista vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen. Teatteri rakennettiin Aallon suunnitelman mukaisena niin hyvin kuin muuttuneissa olosuhteissa oli mahdollista.

Anneli ja Matti-Alvari saapuvat teatterin ala-aulaan. Se on täynnä ihmisiä, mutta tilan tuntu on silti avara. Vaatenaulakoille jonottaessaan Matti-Alvarin huomio kiinnittyy lattialaattoihin, joissa hän on näkevinään kalanruodon mallisia kuvioita. ”Näit aivan oikein”, Anneli virkkaa, ”olen kuullut, että nämä lattiapinnat ovat Öölannin kalkkikivilaattoja ja niihin on aikojen saatossa syöpynyt fossiilien figuureita.”

Ennen näytöksen alkua äiti ja poika ehtivät nauttia leivoskahvit teatterin ravintolassa. Anneli pitää Artekin huonekaluilla ja lampuilla sisustettua teatteriravintolaa hyvin kauniina. Punostuoleissa voisi hänen mielestään istua pidempäänkin.

Anneli ja Matti-Alvari kipuavat teatterin rappusia ylös. Ylälämpiö on täynnä avajaisvieraita. Ilmapiiri on jotenkin odottava ja juhlallinen. Astuttuaan päänäyttämön katsomoon Anneli kuiskaa pojalleen: ”Katso, miten upea esirippu!” Anneli on aiemmin nähnyt teatterisaleissa vain punaisia samettiesirippuja. Tämä on jotain aivan muuta. Annelille tulee esiripusta mieleen valtavan leveä abstrakti taulu, jossa suurikokoiset neliöt loistavat päävärein valkoisen, harmaan ja mustan siivittäessä kokonaisvaikutelmaa. Hän on kuullut, että esiripun on suunnitellut joku tunnettu suomalainen kuvataiteilija, jonka nimeä hän ei nyt juuri muista. Anneli ja Matti- Alvari istuutuvat paikoilleen mustille, leveille penkeille. Sali pimenee ja esitys alkaa. (tarina jatkuu kuvan jälkeen)

Aalto-tarina: teatteri

Kävellessään näytelmän jälkeen ulos teatterista Anneli ja Matti-Alvari yhdessä ihmettelevät teatterikäynnin jättämää tunnelmaa. Uuden teatterin modernit ja pelkistetyt puitteet, mutta silti arvokkaan oloiset tilat sekä epätavallinen teatteriesitys ovat luoneet heidän mieliinsä kokonaisuuden, jota tekee mieli muistella vielä iltateen äärellä.

Kotona Matti-Alvari kertoo äidilleen, että on jo jonkun aikaa seurustellut mukavan tytön kanssa. Hän paljastaa heidän itse asiassa olevan salakihloissa ja sanoo tuovansa tytön pian näytille. Hän kertoo myös, että he ovat aikeissa mennä naimisiin ensi kesänä. Hän jatkaa, että häät on ajateltu pitää Seinäjoella.

Huomisin, alkusyksyisenä päivänä Anneli ja Matti-Alvari ovat päättäneet yksissä tuumin piipahtaa Lakeuden Ristin tornissa, jossa Matti-Alvari ei ole aiemmin käynyt. Lakeuden Ristin kirkosta torneineen on vuosien saatossa tullut myös suuren yleisön keskuudessa yksi Alvar Aallon kansainvälisesti tunnetuimpia töitä. Seinäjoen Aalto-keskus on alkanut vetää ulkomaisiakin Alvar Aallon arkkitehtuurista kiinnostuneita turisteja.

Lakeuden Ristin torniin on mahdollista kiivetä rappusia pitkin, mutta Anneli ja Matti-Alvari päättävät turvautua hissiin. Ylös päästyään Matti-Alvari työntää tornin raskaan rautaoven auki. Alkusyksyn tuulipuhuri tarttuu hiuksiin, kun he astuvat tornin betonilattialle.

Lakeuden Ristin kellotorni muodostaa ristin, joka toimii näköalatasanteena eteläpohjalaiseen maisemaan useammalta sivulta. Anneli ja Matti-Alvari toteavat, että näkymät ovat hienommat kuin mitä uskoivat. Täältä voi hahmottaa koko kaupungin, keskussairaalan, Jouppilanvuoren, kouluja ja jatkaa katseen kiertämistä yhä kauemmas horisonttiin ja kohti maakuntaa. Erityisesti he ihastelevat, miltä Aaltokeskuksen hallintorakennukset näyttävät lintuperspektiivistä katsoen.

Yhtäkkiä Anneli keksii: ”Mitäs sanot Matti-Alvari – voitaisiinko teidät vihkiä ensi kesänä täällä tornissa!?” ”Hmmmm”, mutisee Matti- Alvari, ”Ai täällä? No nyt kyllä täytyy vähän miettiä. Täällä ollaan aika lailla sään armoilla, kun ei ole kattoakaan. Mutta olisihan tämä tietysti kovasti erilainen vihkipaikka.” Matti- Alvari lupaa silti mainita äitinsä idean tyttöystävälleen. Anneli puolestaan kysyy seurakunnasta, onko tornissa vihkiminen mahdollista.

Tekstit: Marjo Kamila ja Kari Hernesniemi
Kuvitukset: Kari Hernesniemi

Lue tarina kokonaisuudessaan täältä.

Aalto inspiroi
Alvar Aalto cities Seinäjoki

Seinäjoen kaupunginteatteri

• Rakennettu postuumisti Aallon suunnitelmien mukaan arkkitehti Elissa Aallon johdolla ja valvonnassa vuosina 1986–87.

• Esiripun on suunnittelut taiteilija Juhana Blomstedt.

• Alkujaan rakennuksesta piti tulla teatterin lisäksi konsertti- ja kongressikeskus.

• Teatterissa on nykyään neljä näyttämöä: isompana 429-katsojapaikkainen Alvar-sali, pienempi Elissa-sali, Verstas-teatteri, Aino-lava sekä teatteriravintola, jossa voidaan myös järjestää esityksiä.

Share This

Kysy – ja Visit Seinäjoki vastaa!