123456789

Kaupungintalo

Kaupungintalo

Kaupungintalon julkisivun tummansiniset keraamiset sauvatiilet välkehtivät eri valoissa. ”Julkisivun täytyy olla Seinäjoen kaupungintalon, eikä muun”, Aalto perusteli materiaalivalintaa.

Kaupunginvaltuuston tornimaisen korkeassa istuntosalissa valtuutettujen paikat on sijoitettu säteittäin. Sama sommitelma heijastuu myös julkisivussa. Kaupungintalon alkujaan asuintiloiksi tarkoitettu länsisiipi, on muutettu työtiloiksi 1970–80-luvuilla.

Kirkkokatu 6
Avoinna: Arkisin 9–15

Kuuntele lisää Kaupungintalosta osoitteessa:
https://tarinasoitin.fi/seinajoenaalto/fi/kaupungintalo

Aalto-tarina:
Sinistä pintaa ja puhurituulia

Eletään vuotta 1961. Puut huojuvat Annelin ja Matti-Alvarin ympärillä, ujeltaen tuulen terveisiä. Matti-Alvari istuu tyytyväisenä vaunuissaan ja naurahtaa joka kerta, kun tuulenpuuska on viedä hänen äitinsä ruskean villakangashatun.

”Hyvä tavaton mikä tuuli!” Anneli parahtaa. Salavihkainen puhuri pääsee yllättämään hänet ja tempaisee hatun hänen päästään. Annelin huolellisesti nutturalle käärimät hiukset pelmahtavat auki ja pääsevät tuulen tanssittamiksi. Matti-Alvaria tämä huvittaa niin paljon, että poika on pudota vaunuista.

Hädissään Anneli juoksee hatun perässä, hiukset hulmuten tuulessa ja lastenvaunuja epätoivoisesti perässään vetäen. Metalliset vaunut rämisevät soraisella tiellä. Hattu pysähtyy tien poskessa sijaitsevan työmaan seinämään. Anneli saa viimein hattunsa takaisin. Nopeasti hän upottaa hatun päähänsä, pyrähdyksestä syntynyt pieni puna
poskillaan.

Anneli nostaa katseensa ylös maasta ja näkee edessään rakennuksen, jonka valmistumista hän on seurannut suurella mielenkiinnolla. Rakennustyömaa on rakenteilla oleva Seinäjoen kaupungintalo, jonka suunnittelijaksi on valittu arkkitehtuurikilpailun myötä akateemikko Alvar Aalto.

Uutterat työmiehet muuraavat parhaillaan rakennuksen julkisivun seinämää elementtimuotteihin asetetuilla tummansinisillä keramiikkasauvoilla, jotka ovat valmistettu Arabian tehtailla. Sauvat seisovat elementeissään ryhdikkäästi kuin tinasotilaat. Kauempaa katsottuna asennettujen elementtien välit ovat nähtävissä. Tämä taitaa olla ensimmäisiä kertoja, kun näitä Alvar Aallon suunnittelemia sinisiä sauvoja käytetään tässä laajuudessa julkisivun somistuksessa, muistelee Anneli kuulleensa. (tarina jatkuu kuvan jälkeen)

Aalto-tarina: kaupungintalo

Aalto oli saanut laatoitukseen innoituksen Bagdadin matkaltaan, jonne hänet oli kutsuttu suunnittelemaan pääpostia ja taidemuseota. Matti-Alvari katsoo myös haltioissaan rakennuksen valmistuvaa julkisivua, osoittaen sitä sormellaan. Julkisivua ei voi olla huomaamatta, niin vahva ja kaunis sävy tummansinisessä klinkkerissä on. Siitä olisi tulossa kaupungintalon ehkä tunnistettavin ja mieleenpainuvin piirre.

Kuuleman mukaan kaupungintalon kellarikerrokseen olisi tulossa teatteri ja kansalaisopisto. Anneli oli asiasta mielissään, olihan kansaa sivistävät asiat hänelle tärkeitä. Talosta olisi tulossa Annelille ja Matti-Alvarille muutenkin tuttu paikka, olihan sinne tulossa myös neuvola ja hammashoitola.

Lakeuden Ristin tapaan myös kaupungintalo oli saanut oman pengerryksensä rikkomaan – joidenkin mielestä tylsähköä – tasaista lakeutta. Anneli ja Matti-Alvari jatkavat “klinkkeritehtaalta” matkaansa kohti kirkkoa, kun he huomaavat Koulukadun varrella erikoisen näyn. Lyhyehkö herrasmies tekee silmämääräisiä mittauksia pystyyn nostetun levyn yli kohti Lakeuden Ristin tornia, hattu takaraivolla kallellaan. Neljä raavasta miestä saa hädin tuskin pidettyä levyä pystyssä, tuuli on sen verran kova. Näyttää siltä kuin mies yrittäisi katsoa, ettei kirkon yhteyteen tulevan seurakuntakeskuksen muurimainen seinä peittäisi kirkon tornia. Eleistä voisi päätellä, että korkeus on oikea. Sillä samaisella hetkellä Anneli hätkähtää ja tunnistaa herrasmiehen.

Tekstit: Marjo Kamila ja Kari Hernesniemi
Kuvitukset: Kari Hernesniemi

Lue tarina kokonaisuudessaan täältä.

Aalto inspiroi
Alvar Aalto cities Seinäjoki

Kaupungintalo

• Ensimmäisessä kauppalantalon suunnittelukilpailussa vuonna 1958 Aallon toimisto ei pärjännyt. Jatkokilpailun Aalto voitti ylivoimaisesti. Kaupungintalo valmistui vuonna 1962, kaksi vuotta sen jälkeen, kun Seinäjoki oli saanut kaupunkioikeudet.

• Kaupungintalon tunnistettavin piirre on sen julkisivumateriaali. Tummansiniset keraamiset sauvatiilet luovat kontrastin kirkon ja aukion muiden rakennusten välille.

• Kaupungintalon tärkein paikka on tornimainen valtuustosali. Hyvän akustiikkansa vuoksi siellä järjestetään myös musiikkiesityksiä.

Share This

Kysy – ja Visit Seinäjoki vastaa!