Näe ja koe – Patsaskierros
Omatoiminen patsaskierros Seinäjoen keskusta-alueella
Olemme laatineet sinulle valmiin reitin oheiseen karttaan. Kierroksen pituus on noin 4 km. Patsaskierros alkaa vanhan rautatieläisten talon eli nykyisen Hotelli-ravintola Alman edestä. Lataa tulostettava kartta tästä.
Mukavaa patsaskierrosta!
Patsaskierroksen kohteet
1. Katkennut taival
Hotelli-ravintola Alma, Ruukintie 4.
Pommituksessa kuolleiden muistomerkki, Katkennut taival, on muistomerkki 10 henkilön muistolle, jotka saivat surmansa 3.2.1940 pommituksessa. Pommi tuhosi sirpalesuojan, johon oli hakeutunut lähinnä junamatkalla olleita ihmisiä. Tilaston mukaan Seinäjoelle pudotettiin 158 pommia ja pommitus oli ainoa laatuaan Seinäjoella. Ratapiha oli pääkohde, sillä sitä pommittamalla haluttiin vahingoittaa suomalaisten kuljetusverkostoa.
Muistomerkki on Seinäjoen kaupunginarkkitehti Juhani Lahden suunnittelema.
2. Sotaan lähtevien kivi ja Pirstotut puut
Olavi Pihan puisto.
Sotaan lähtevien kivi, jota on kutsuttu myös veteraanipatsaaksi. Sotaan lähtevien kivi on muistomerkki talvi- ja jatkosotien veteraaneille ja kotirintaman sotaponnistuksille. Se on perinteinen, kivipaadesta työstetty muistomerkki.
Talvisodan päättymisen muistomerkki, Pirstotut puut, on Maija Martiskaisen veistos ja se on paljastettu vuonna 1975. Se on muistomerkki talvisodassa käydyille Taipaleen ja Vuosalmen taisteluille ja niissä kaatuneille sotilaille.
3. Muraali-taideteos
Ruukintien ja Kalevantien risteys.
Jättimäisen abstraktin taideteoksen 8-kerroksisen asuintalon seinään on maalannut italialainen Gummy Gue vuonna 2018. Teos oli osa UPEA18-taidefestivaalia, jonka teokset toteutettiin ympäri Suomea.
Taiteilijaveljeksien muotostama Gummy Gue on tunnettu julkiseen tilaan tekemistään abstrakteista maalauksistaan. Sisilialaisen taiteilijoiden teoksissa abstraktit kuviot muodostuvat tarkoin määrätyn logiikan pohjalta. Teosten värimaailma ja kuviot luovat Gummy Guen taiteelle ainutlaatuisen ja kiehtovan tunnelman.
4. Heimotulet
Kirkkopuisto.
Heimotulet on kuvanveistäjä Terho Sakin suunnittelema veistos, joka on pystytetty Venäjälle luovutetun Karjalan muistolle. Aihe kuvastaa heimotulten palamista sekä karjalaisia yhdistävää liekkiä. Patsas kertoo evakkojen kyvyistä sopeutua uuteen ja kuitenkin säilyttää kosketus menneeseen ja omiin elämänarvoihin.
Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle menetetyn Karjalan alueelta yli 400 000 karjalaista menetti kotinsa ja joutui sijoittumaan muualle Suomeen, eli lähtemään evakkoon. Sopeutuminen elämään uudessa ympäristössä ei aina ollut helppoa. Vaikeuksia oli puolin ja toisin niin evakoilla kuin uusien asuinympäristöjen asukkailla, kun murteet ja tavat törmäsivät toisiinsa.
5. Elämän lähteellä
Kirkkopuisto, Lakeuden ristin tornin juurella.
Elämän lähteellä on akateemikko Alvar Aallon suunnittelema taideteos, joka kuvaa kyyhkysiä lähteellä. Taideteos on apteekkari Hellin Hokkasen lahjoitus Seinäjoen Seurakunnalle. Taideteos paljastettiin 1.9.1963 Seinäjoen seurakunnan viettäessä 100-vuotisjuhlaansa. Alvar Aalto on pronssiveistoksensa signeerannut altaan alapuolella olevaan laattaan alfalla = α.
Lähde ja virtaava vesi ovat Raamatussa iankaikkisen elämän vertauskuvia. Alvar Aalto tahtoi suunnitella veistoksen nimenomaan Lakeuden ristin ympäristöön sopivaksi ja osaksi sitä.
Aalto suunnitteli Lakeuden ristin kokonaistaideteokseksi, eli rakennuksen arkkitehtuurin lisäksi myös huonekalut ja yksityiskohdat ovat tarkoin harkittu osa kokonaisuutta ja tilaan varta vasten suunniteltuja. Alvar Aalto on yksi Suomen kansainvälisestikin tunnetuimpia arkkitehtejä ja muotoilijoita. Seinäjoen ylpeys, Alvar Aalto -keskus on yksi monista Aallon rakennuskokonaisuuksista Suomessa.
6. Aalto–lasikokoelma
Aaltokirjasto.
Aalto-lasikokoelma sijaitsee Seinäjoen Aalto-kirjastossa pääoven välittömässä läheisyydessä. Näyttely on ilmainen ja kaikille avoin kirjaston aukioloaikojen puitteissa.
Aino ja Alvar Aallon lasikokoelma sisältää yli 200 heidän suunnittelemaansa lasiesinettä. Seinäjoen kaupunki hankki kokoelman omistukseensa vuonna 1997 eläkkeellä olevalta kaupunginarkkitehti Touko Saarelta. Kokoelman helmi on Alvar Aallon suunnittelema ja Aino Aallolle 50-vuotislahjaksi lahjoittamansa suurikokoinen lasimalja.
7. Mannerheimin patsas
Mannerheimin puisto, Kirkkokatu 7.
Lauri Leppäsen veistämä patsas paljastettiin ensimmäisenä marsalkka Mannerheimin patsaana Suomessa 4.6.1955. Se on valettu pronssiin ja seisoo graniittipaaden päällä. Nykyään marsalkka Mannerheimin patsaita on useilla paikkakunnilla, joista tunnetuin on Ratsastajapatsas Helsingissä, Mannerheimintiellä, Nykytaiteen museo Kiasman edessä.
Patsas pystytettiin ensin Seinäjoen Keskustorille ja siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1973. Vuonna 2017 Mannerheimin puiston uudistuksessa veistos sai korkeamman jalustan ja pääsi hieman lähemmäs kadunreunaa. Patsas on pystytetty sen muistoksi, että Suomen sisällissodan aikana Mannerheim piti päämajaansa paikkakunnista pisinpään Seinäjoella.
Carl Gustav Emil Mannerheim (1867-1951) oli Suomen toinen valtionhoitaja, Suomen presidentti ja Suomen marsalkka. Hän toimi Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä kaikissa itsenäisyyden ajan neljässä sodassa: sisällissodassa, talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa.
8. Klemetti-Kuulan patsas
Muusan puisto, Vapaudentien ja Kirkkokadun risteys.
Puiston keskusaiheena on Klemetti-Kuulan patsas, Etelä-Pohjanmaan musiikin monumentti. Kalervo Kallion tekemä veistos on pystytetty sekä kahden eteläpohjalaisen säveltäjän, Heikki Klemetin ja Toivo Kuulan muistoksi, että eteläpohjalaiselle musiikille. Muistomerkki kuvaa harppua soittavaa naista. Harpun kielet eivät suinkaan aina ole olleet kiharalla, vaan niiden päät ovat alun perin olleet suorat.
Heikki Klemetti (1876-1953) oli kuortanelaislähtöinen säveltäjä. Hänet tunnetaan erityisesti kuoromusiikin edistäjänä ja kehittäjänä. Toivo Kuula (1883-1918) oli alavutelainen säveltäjä, joka kuoli vain 34-vuotiaana Viipurissa tultuaan ammutuksi. Hänet tunnetaan sävellystöissään erityisesti kansallisromanttisista aiheista ja hänen häämarssinsa on nykyäänkin hyvin suosittu.
9. Ystävyyttä yli rajojen
Uimahalli-urheilutalo, Kirkkokatu 15.
Rauhaa ja ystävyyttä kuvaavan patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Raimo Utriainen. Ystävyyttä yli rajojen on tehty teräksestä ja alumiinista. Patsas paljastettiin 11.6.1987 kansainvälisessä juhlassa, jossa oli kutsuttuina viralliset edustajat Seinäjoen kaupungin yhdeksästä ystävyyskaupungista.
Raimo Utriainen (1927-1994) oli suomalaisen modernin kuvanveistotaiteen uudistaja, joka tunnetaan muodoltaan selkeistä, alumiinista tai rst-säleistä valmistetuista veistoksistaan. Utriainen toteutti nelisenkymmentä julkista veistosta.
10. Tangokuninkaallisten seinäreliefit
Uimahalli-urheilutalo, Kirkkokatu 15.
Uimahalli-urheilutalossa sisällä on nähtävillä kaikkien tangokuninkaallisten seinäreliefit.
Näyttely on ilmainen ja kaikille avoin uimahalli-urheilutalon aukioloaikojen puitteissa.
11. Suomi-neito
Seinäjoen lukion piha, Kirkkokatu 16.
Suomineito 100v. -kiviveistoksen on suunnitellut suomalaissyntyinen Eino Romppanen. Romppanen asui Suomessa vuosina 1998-2017 aina huhtikuusta lokakuuhun ja talvikaudet Yhdysvalloissa Nevadassa. Romppanen kuoli huhtikuussa 2018. Suomineito 100v- veistoksen paljastus jäi hänen viimeiseksi jossa hän itse oli läsnä.
Kuvanveistäjän mukaan musta graniittijalusta kuvaa surua ja karjalanpunainen graniitti itsenäisyytemme puolesta vuodatettua verta. Veistoksen läpi saa kulkea, ja näin jokainen voi omalla tavallaan pohtia Suomen menneisyyttä ja tulevaisuutta, 100–vuotista itsenäisyyttämme ja sen tuomaa vapautta.
12. Ilmavaara
Vapaudenpuisto. Vapaudentien ja Torikadun risteys.
Ilmavaara on seinäjokelaisen arkkitehti Antti Talvitien suunnittelema muistomerkki ilmapuolustuksen kunniaksi. Seinäjoelle hankittiin vuonna 1941 kaksi ruotsalaista Bofors-ilmatorjuntatykkiä. Tykit eivät kuitenkaan ehtineet olla Seinäjoella käytössä kuin kymmenen päivää, eikä niillä ammuttu yhtäkään laukausta ja ne luovutettiin Turun ilmapuolustukselle. Nyt toinen tykeistä on nähtävillä Suojeluskuntamuseon pihamaalla.
Seinäjoen ilmatorjuntajaos koostui paikallisista suojeluskuntapojista. ”Pojat suojelemassa meitä” -teksti muistomerkissä muistuttaa juuri siitä, että jaoston jäsenet olivat nuorukaisia.
13. Suojeluskuntalainen
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd –museon sisäpiha, Kauppakatu 17.
Suojeluskuntalainen on kuvanveistäjä Pentti Papinahon veistos ja se on paljastettu 2.7.1988. Patsas on omistettu vapaaehtoisille maanpuolustajille, suojeluskuntalaisille ja lotille ja se on pystytetty vapaaehtoisin kansalaisvoimin. Suojeluskunta oli vuosina 1917-1944 toiminut vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö ja kansalliskaarti.
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd –museo toimii Alvar Aallon suunnittelemassa Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntapiirin talossa. Suojeluskuntatalo piharakennuksineen rakennettiin vuosina 1924-1926. Suojeluskuntatalo edustaa arkkitehtuuriltaan klassismia ja siinä on funktionalistisia ja perinteisiä eteläpohjalaisia piirteitä.
14. Paimentyttö
Keskuspuisto, Keskuskatu 16.
Paimentyttö –patsaan on veistänyt seinäjokelainen taiteilija Jussi Koivusalo ja sen lahjoittivat vuonna 1963 Seinäjoen Yksityisyrittäjät ja Yrittäjänaiset. Patsas on lahja Seinäjoen kaupungille ja se on tuleville sukupolville viittana yritystoiminnasta. Patsas kuvastaa karjanhoitoa ja maaseutua, josta elinkeinomme juuret ovat lähtöisin. Veistos on luonnollisen kokoinen ja se kuvastaa maaseudun elinkeinoja, joista Seinäjoenkin elinkeinot ponnistavat.
15. Cityhirvi
Kalevankatu 9.
Cityhirvi on Samuli Alosen suunnittelema teos, joka saapui Seinäjoelle vuonna 2014 osana Määränpää: Seinäjoki -taidenäyttelyä. Positiivisen palautteen vuoksi teos saatiin jäämään Seinäjoelle pysyvästi.
Cityhirvi on valmistettu säänkestävästä teräksestä, jonka pinta syöpyy ruosteenkaltaiseksi. Cityhirvi on 500 kg painoinen – saman verran kuin oikea hirvi voi painaa! Cityhirviä voi bongata Seinäjoen lisäksi Jyväskylästä ja Äänekoskelta. Alonen on luonut muitakin cityeläimiä, esimerkiksi mielikuvituksellisia citylintuja.
16. Horsma
Keskustori, Kalevankadun pääty
Kuopiolaisen kuvataiteiija Risto Pentikäisen teos Horsma voitti Seinäjoen Keskustorin valtakunnallisen taidekilpailun vuonna 2017. Horsma on Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka ja taiteilija halusi teoksellaan ilmentää paikallista identiteettiä ja kulttuuria. Horsma on maalatusta teräksestä valmistettu 4,7 metrinen veistos ja se valmistui uudelle Keskustorille keväällä 2019 torin avajaisten kynnyksellä. Taitelijan mukaan teos viittaa ”luonnon uudistumiseen, kukoistukseen ja kasvuun”. Teoksen tavoitteena on toimia uuden Keskustorin helposti tunnistettavana maamerkkinä, joka luo alueelle omaa identiteettiä sekä ennen kaikkea tuoda iloa ja hyvää mieltä kaupunkilaisille.
17. Yrittäjä-Jussi
Keskustori, Keskuskadun pääty
Pronssinen Yrittäjä-Jussi pystytettiin entisen Kauppaoppilaitoksen pihaan 1984. Aikoinaan patsaan pystytys herätti paljon keskustelua. Tarinan mukaan Suomen Vähittäiskauppaliitto oli tilannut Aarne Hakala-Rahkolta pieniä puisia Yrittäjä-Jussi -patsaita, joiden mallin mukaan kuvanveistäjä Matti Peltokangas valmisti pronssisen patsaan. Seinäjoen Kesko lahjoitti pronssisen patsaan kaupungille ja 1984 patsas pystytettiin Kauppaoppilaitoksen pihaan. Sittemmin patsasta siirrettiin toiseen paikkaan samalla tontilla. Patsas siirrettiin keväällä 2019 uudelle Keskustorille Keskuskadun puoleiseen päätyyn.
18. Tuolta se tulee, tuolta se tulee
Seinäjoen rautatieasema. Valtionkatu 1.
Heikki Varjan veistos on paljastettu 27.5.1979 ja se kulkee joskus myös nimellä ”Tuolta se tulee ja tuonne se menöö”. Se on muistomerkki Seinäjoen kehitykseen vaikuttaneiden rautatieläisten työlle ja sitä kutsutaankin usein rautatieläisten muistomerkiksi.
Veistos kurottuu viiteen ilmansuuntaan ja kuvaa Seinäjokea viiden rautatien risteyksenä. Veistoksessa on runsaasti reliefiyksityiskohtia. Kristiinan rata on vain pieni haarake, Vaasan rata on jo pidempi, ja kauimmas venyvät pohjoiseen kaakkoon ja etelään kulkevat ratasuunnat. Valtaisa monumentti suorastaan ryöppyää yksityiskohtia, korkokuvia, historiaa ja kehityksen eri vaiheita.
