Pyhävuori-Lakeaharju patikkareitti

Pyhävuori-Lakeaharjun patikkareitti tarjoaa järvimaisemia Lappajärven maastoissa. Lappajärvi on noin 76 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin synnyttämä kraatterijärvi. Kraatteria ympäröi reunavalli, joka kaakkoisrannalla kohoaa 100 m korkeuteen järven pinnasta Lakeaharjun ja Pyhävuoren muodostamana harjanteena. Erityisesti Pyhävuoren kallioiselta laelta nähtynä Lappajärven maisemat ovat eteläpohjalaisittain erittäin jylhät. Harjanteilla ja vaihtelevissa metsämaisemissa kulkeva polku poikkeaa Kellaripuron kohdalla hiekkakankaan reunaan syöpyneen purouoman pohjalle, mikä muistuttaa jääkaudesta.

Reittikuvaus

Pyhävuori-Lakeaharjun janareitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa. Reitin pituus on 6,7 km yhteen suuntaan kuljettuna, edestakainen matka on 13,4 km. Janareitin suositeltu kulkusuunta on Lakeaharjulta Pyhävuorelle, jolloin hienoimmat ja monipuolisimmat kohteet jäävät reitin loppupuolelle. Janareitin voi kuitenkin kävellä molempiin suuntiin.

Reitti on merkitty keltaisin, puunrunkoihin maalatuin täplin. Muutamassa kohdassa maalimerkit on tehtymerkkipaaluihin. Risteyskohdissa ja teiden ylityksissä on viitat ja viitoissa useimmiten etäisyydet. Reitillä on muutama nuotiopaikka ja yksi laavu. Laavu sijaitsee 2,6 km päässä Lakeaharjun lähtöpisteestä.

Vaativuus

Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa pääasiassa polkuja pitkin. Maasto on pääsääntöisesti kuivaa kangas- ja kalliomaastoa. Polkupohja on helppokulkuinen. Reitillä on muutama hieman jyrkempi kynnys ja nousu, mutta kallioilla niihin on rakennettu kulkemista helpottavia portaita, pieniä siltoja ja köysiä. Reitti sopii päiväretkikohteeksi luonnossa liikkumaan tottuneille sekä normaalikuntoisille liikkujille.

Hyvä tietää

Pyhävuorella tulenteko on kielletty. Reitin varren nuotiopaikoille polttopuut pitää tuoda itse, mutta laavulla on polttopuut. Reitillä ei ole yhtään käymälää. Alueella toteutetaan roskatonta retkeilyä eli jokainen retkeilijä vie roskansa pois. Matkapuhelimet kuuluvat reitillä pääsääntöisesti hyvin.

Tukevat kengät sopivat polulle parhaiten, vaikka kuivaan aikaan reitillä pärjää myös kevyemmillä kengillä. Muuten varusteiksi riittävät normaalit sään mukaiset ulkoiluvarusteet. Reitti on kuljettavissa lumettomaan aikaan. Reitillä on useita metsä- tai muiden teiden ylityksiä noin kilometrin välein, joten reitiltä voi kävellä erimittaisia osia oman kiinnostuksen ja kunnon mukaan.

Ympäristö

Idästä länteen kuljettuna, reitti lähtee Lakeaharjun kuntoradalta mäntykankaalle. Reitin alussa on männikköjä, joiden lomassa on pieni avokallioalue. Maisema on havupuuvaltaista talousmetsää, mutta paikoitellen on lehtipuustoa. Hirmukorvessa reitin maisemaa elävöittävät varttunut kuusikko ja pieni ojanotko.

Laavulta avautuu ensimmäinen näkymä puiden lomasta Lappajärven maisemiin. Laavulta alkava avokallioalue edustaa kraatterijärven reunavyöhykettä. Tarkasti katsomalla polun varren kivistä ja kallioista löytyy hienoja esimerkkejä kivilajeista, niiden muodoista ja yksityiskohdista sekä merkkejä kivien erilaisesta kulumisesta.

Karujen ja kallioisten kankaiden jälkeen Kellaripuron notkossa on varjoisa ja rehevä tunnelma. Kellaripuro on uurtanut hiekkavaltaiseen harjuun jyrkkäreunaisen uoman.

Reitin kohokohdan muodostaa Pyhävuori, joka on Lappajärven reunamuodostuman kaakkoinen huippu, noustessaan 148 m merenpinnan yläpuolelle. Lappajärvi jää noin 80 m alemmas. Pyhävuoren rinteillä on hienoja jyrkänteitä ja kalliohyllyjä sekä pirunpeltoja eli muinaisia rantakivikkoja, joskaan ei ihan patikkareitin varrella. Pyhävuorella on myös runsaasti pienehköjä rakoluolia, joista pisin on noin 16 m mittainen Pirunpesä.

Mielenkiintoista tietoa reitistä

Pyhävuoren ja Lakeaharjun väliset kalliomuodostumat on arvioitu suurelta osin valtakunnallisesti arvokkaiksi tai erittäin arvokkaiksi kallioalueiksi. Geologit ovat löytäneet Pyhävuoren maisemista raukin eli jään ja veden rapauttaman kallion, lohkare- ja rakoluolia sekä poimu-kärjen. Halkaisijaltaan 22 km oleva Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi sekä Suomen nuorin, kuuluisin ja parhaiten tutkittu törmäyskraatteri.

Alueen metsissä on runsaasti tervahautoja, mutta niitä ei löydy aivan polun varresta. Kellaripuron nimi viittaa notkon kesäisinkin viileän kosteaan ilmaan. Alempana puronvarressa sijaitseva Riita-niitty kertoo luonnon antimien aiheuttaneen kiistoja. Pyhävuorella on Jaakko Reipakan (1855-1932) erakkomajan rauniot eli kivenlohkareista kasatut seinät jyrkänteen juurella ja luolan ympärillä.

Pyhävuorella on vahva asema alueen kansanperinteessä, jonka mukaan luolissa on asunut peikkoja. Erikoisella kalliomuodostelmalla (Uhrikivi, Siankärsäkivi) pirkkalaiset ovat tarinoiden mukaan uhranneet lappalaisten lapsia. Pyhävuorella uskotaan olleen tärkeä asema alueella vaikuttaneiden ihmisten elämässä ja uskomuksissa kautta aikojen.