Sanotaan, että metsän ja suomalaisten yhteys on ainutlaatuinen, karkasivathan Aleksis Kiven seitsemän veljestäkin metsikköön. Metsä on myös suojeleva äitihahmo, joka ottaa kulkijan turvalliseen syliinsä. Toisinaan metsä voi näyttää myös karumman puolensa, jos eksyy merkatuilta poluilta tuntemattomaan maastoon. Kaiken kaikkiaan luonto antaa meille paljon ja siitä on lupa iloita.
Nykyihminen karkaa mieluiten sellaiseen metsään, josta on saatavilla tietoa ennakkoon. Luontokohteiden kylkiin on myös syntynyt erilaisia palveluita, jotka kruunaavat elämyksen. Tässä muutama tärppi eteläpohjalaiselle luontoretkelle, olkaa hyvät.
Ensimmäistä kertaa retkeilemässä? Tutustu luontoon.fi-sivuston Retkietikettiin sekä muihin retkeilijän vinkkeihin!
Muinaisolutta ja turvesaunan lämpöä Lauhanvuoren helmassa
Maakunnan eteläosassa, Isojoella sijaitseva Lauhanvuoren kansallispuisto sai UNESCON arvostetun Global Geopark-statuksen vuonna 2020. Länsi-Suomen korkeimman vuoren huipulta avautuu lakeusmaisema aina merelle saakka. Luontomatkailuyritys Taikapolun opas Ismo tutustuttaa rinteiden avariin mäntykankaisiin ja reheviin kuusikkoihin, jotka kätkevät sisäänsä jääkauden jälkiä, laajoja pirunpeltoja ja muinaisia rantavalleja. Ravintola Lauhansarven valmistelemat eväät nautitaan Spitaalijärven rannalla ja koetaan luonnon parantava voima. Pitkospuita pitkin puikahdetaan vanhaan aarniometsään etsimään maan uumenista pulppuavaa lähdettä. Kivijatan pirunpelto on paitsi kiinnostava luonnonmuodostelma, myös erinomainen tausta täydellisen retkiselfien ottamiseen! Illalla rauhoitutaan Lauhansarven mökeissä ja saunotaan lempeästi savu- tai turvesaunassa. Perjantaisin kannattaa vierailla muinaisolutvalmistaja Olu Bryki Raumin myymälässä hakemassa virvoketta retken jälkeiseen palautumiseen. Tutustu Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkkiin.
Lakeuden ja metsien sopua Lapuan Simpsiöllä
Simpsiön vuori kohoaa Lapualla yli 100 metrin korkeuteen ympäröivästä lakeusmaisemasta. Korkeuksia uhmaava kapuaa näkötorniin ihastelemaan maisemaa, josta useimmiten vain siivekkäät pääsevät nauttimaan. Simpsiöllä kulkee neljä merkittyä luontopolkua, Piispanpolku, Kalliomaanpolku, Rytilammen kierros sekä Karhuvuoreen johtava Tohnin polku. Simpsiöltä Vuoren laella pääsee heittelemään frisbeegolfia karun kallioisessa mäntymetsässä. Fröökynä-laavulla nautitaan pienestä tauosta ja lammelle avautuvasta näkymästä. Rinnettä alas laskeuduttaessa kasvillisuus muuttuu reheväksi kalliolehdoksi ja rinteen juurella soiseksi kosteikoksi. Toisella puolella talvisin liikuttaa Simpsiön vilkas laskettelukeskus sekä iltavalaistukseen sonnustautuvat kuntoportaat. Laskettelun jälkeen on ihanaa vetäytyä huoneistohotelli Simpsiönkullaksen rauhallisiin huoneisiin, joista jokaisesta on upeat näkymät ympäröiville lakeuksille. Päivällinen valmistuu joko huoneen keittiössä tai hotellin nurkalla sijaitsevan kodan nuotion loimussa.
Valloita harju Ähtärin Arpaisilla
Yli 50-kilometrinen Arpaisten reitistö kulkee Ähtäri Zoolta aina Soiniin asti. Arpaisten – Saarilammen harju on osa Sisä-Suomen harjuketjua, joka alkaa alkaa Jämsästä ja päättyy Soiniin. Ulkoilualueen keskivaiheilla mahdollistuu pidempikin pysähdys hyvin varustellun levähdysalueen ansiosta. Kaikille avoin Arpaiskämppä lämmittää viileämmilläkin keleillä, sillä yövyttävässä kämpässä on takka. Lähellä on puucee, nuotiopaikka sekä sauna, jota saa lämmittää ja nauttia luonnon rauhoittavasta läsnäolosta. Suomalaisesta luonnosta pääsee nauttimaan soinilaisen Nature Paavolan koivumahlajuomien muodossa. Majoitusta etsivän kannattaa tutustua Valkeisen Lomaan, joka on tunnelmallinen maaseutumatkailutila poroineen ja uusittuine majoitustiloineen. Lue lisää Valkeisen lomasta kohteen sivuilta. Hotellin lakanoista haaveileva suuntaa Ähtäri Zoota vastapäätä komeilevaan, kallion sisään rakennettuun Hotelli Mesikämmeneen, jonka toisella sivulla avautuu upeat näkymät Hankavedelle. Pyöräilyyn hurahtanut lähtee Arpaisten lisäksi kiertämään Ähtärin muita luontokohteita pyöräillen Kolmen tähden polkaisulle.
Muinaisia kalliomaalauksia ja jylhiä maisemia Pyhävuori-Lakeaharjulla Vimpelissä
Suomen tunnetuin kansallismaisema on Itä-Suomessa sijaitseva Koli-vaara, mutta myös Etelä-Pohjanmaalla pääsee ihailemaan vastaavanlaisia maisemia. Vimpelissä sijaitsevan Pyhävuori-Lakeaharjun yli 100-metrinen harjanne on noussut aikoinaan meteorin iskusta syntyneen kraatterin reunavallista. 76 miljoonaa vuotta sitten iskeytyneen meteorin kraatteriin on syntynyt Euroopan suurin kraatterijärvi Lappajärvi. Alueen historiaan liittyy paljon uskomuksia. Joidenkin mielestä jylhien kallioiden luolissa asui peikkoja ja joidenkin tarinoiden mukaan vuorella on ollut lappajärveläisten uhripaikka. Pyhävuoren kallioista on löydetty myös vanhoja kalliomaalauksia. Opastetulla kierroksella ympäristöstä saa kaiken irti. Luontopalveluita tarjoava Lillukkametsä tutustuttaa Pyhävuoren maisemiin kaikilla aisteilla. Retkellä tehdään myös mieltä ja kehoa hellivä Metsämieli-harjoitus, joka rentouttaa ja antaa uusia voimavaroja arkeen. Talviaikaan Lakeaharjun rinteillä käynnistyy laskettelukausi, jonka yhteydessä palvelee rinneravintola sekä majoituskäyttöön vuokrattava 15 hengen mökki. Lue lisää osoitteessa Lakis.fi. Pienen ajomatkan päähän ajelevat löytävät itsensä hotelli Kivitipun pihasta, joka sijaitsee Lappajärven rannalla.
Sanna Kok
sisällöntuottaja
Visit Lakeus
Tämä teksti on tuotettu osana Matkailijalle Inspiroivampi Etelä-Pohjanmaa -hanketta (2020 – 2021).