123456789

Aluksi oli joki. Eräs vaasalainen kauppias, Abraham Falander, katseli joen virtausta ja mittaili vihreänä hehkuvaa metsää katseellaan. Hänellä oli visio toteuttaa paikalle rautatehdas. Noin kolmen kilometrin päässä siitä, missä Abraham tuumaili suunnitelmiaan, sijaitsi pieni kylä nimeltään Seinäjoki. Joen varteen oli asettunut erilleen Ilmajoen suurpitäjästä maanviljelijöitä, jotka myös näkivät joen mahdollisuutena. Marttilan, Upan ja Joupin tilat hyötyivät suurista viljelysalueista, joissa maa oli hyvälaatuista ja tunnelma rauhallinen verrattuna Ilmajoen suurpitäjään. Vuonna 1808, jolloin Suomi oli vielä Venäjän ja Ruotsin välisessä ahtaaksi käyvässä tilassa, Abraham sai itselleen aatelisnimen Wasastjerna.

Kävelen mutkittelevaa hiekkatietä pitkin hitaasti virtaavan Seinäjoen varrella. Hiekkatietä reunustavat suuret koivut, jotka ovat olleet paikallaan jo monia vuosikymmeniä. Kuulen squash -kentällä käynnissä olevan pelin äänet ja jokilaivan ravintolan vilskeen. Jatkan matkaa entisen Marttilan tilan alueen kautta kulttuurikeskus Kalevan Navetalle, josta aloitamme tämän päiväisen annoksen kulttuuria ja historian havinaa.

Kalevan Navetta, Nyykoolinkatu 25

Historiaa voi löytää jokaisen nurkan takaa. Tänään tutustumme Seinäjoen Kalevan Navettaan ja Törnävän museon historiaan. Äärellä -ravintolan tuoksu houkuttelee lounaalle. Sisäänkäynniltä seuraani liittyy Törnävällä Etelä-Pohjanmaan museon hoitajana työskentelevä Minna Heinonen. Hänen työssään historia on jatkuvasti läsnä. Kalevan Navetalla historian ystävän mieli on kevyt, olisipa jokainen vanha rakennus näin onnistuneesti entisöity! Istumme Minnan kanssa kahville Äärellä -ravintolan antimia herkuttelemaan, samalla ihastellen Navetan tunnelmaa.

Ennen kulttuurikeskuksena toimimista, Kalevan Navetta on ollut verkatehdas ja puolustusvoimien varasto. Kaunis punatiilinen Navetta on näkynyt ohikulkijoille mystisenä ja kysymyksiä herättävänä rakennuksena sen ollessa suljettuna yleisöltä, melkein hylättynä. 

120-vuotias Kalevan Navetta on yksi kauneimmista Seinäjoen keskustassa säilyneistä historiallisista rakennuksista. Suuri pyöreä ikkuna rakennuksen päädyssä luo melkein kirkkomaisen tunnelman Navetan vintille. Entisöinnissä on otettu huomioon vanhan säilyttäminen. Alkuperäiset suuret kattoparrut saivat entisöinnin yhteydessä seurakseen lisätueksi vanhoja ratakiskoja. Pelkästään mielenkiintoiset arkkitehtuuriset ratkaisut tekevät Kalevan Navetasta vierailun arvoisen paikan. Moni yllättyy rakennuksen suuruudesta, jonka huomaa vasta sisällä vieraillessaan. 

Navetan uudelleen henkiin herättäminen on ollut monta vuotta kestänyt unelma. Mahdollisuus toteuttaa yhteisöllinen kulttuurikeskus tuli todeksi vuonna 2018 uuden omistajan myötä. Petri Pihlajaniemi on toteuttanut muitakin historiallisten rakennusten elvytyksiä, mm. Seinäjoen rautatien viereisen Alma hotellin.

Vanhojen rakennuksien uudistamisessa historia kohtaa nykyajan. Nyt Kalevan Navetta tarjoaa toimipisteitä paikallisella kulttuurille. Jos Abraham näkisi kuinka kauniiksi hänen aloittamansa kehitys päätyy, olisi hän mykistyneenä ylpeydestä. Hän voisi tutustua Seinäjoen kulttuuriin paikallisen ruuan parissa, konserttia kuunnellen ja taidegalleriassa mietiskellen.  Löytäisikö hän mitään tuttua 1700-luvun Seinäjoen ja nykyisen kulttuurikeskuksen tarjonnan välillä? 

Etelä-Pohjanmaan museon museonhoitaja Minna pohtii hetken ja vastaa: ”Kyllä. Yritteliäisyys ei ole kadonnut mihinkään, Seinäjoella uskotaan tekemisen voimaan yhä.’’

Kalevan Navetalta löydät taidehallin, taitokeskuksen, myymälän, ravintolan ja tapahtumatiloja. Taidehallin lisäksi, voit lainata omaan käyttöön taidevuokraamosta maalausvälineitä. Kalevan Navettaa sosiaalisessa mediassa seuraamalla, pysyt kärryillä tapahtumista, kuten Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikön konserteista ja mm.  yhteisöllisistä tempauksista.

https://www.kalevannavetta.fi/

Törnävän museoalue, Törnäväntie 23

Kulttuuritäytteisen lounashetken jälkeen suuntaamme Minnan kanssa Törnävän Kivinavetalle. Mikä on hänen mielestään Seinäjoen historian mielenkiintoisin aihe? Minnan ei tarvitse miettiä vastausta kauan, hän vastaa innokkaana: ”Mielestäni Seinäjoen historiassa ainutlaatuista on aateliskartanon elämä. Se on lyhyt välähdys jotain aivan muuta. Kuinka suuri vaikutus yhdellä alueelle asettuneella perheellä olikaan. He toivat alueelle sykäyksen muutoksen suuntaan.”

Törnävän Kartanon pihapiirin rauhallisen ilmapiirin rikkoo ohitse pyöräilevien lasten äänekäs nauru. Vuonna 1806 rakennettu kartano oli aikanaan Etelä-Pohjanmaan maatalouden keskus ja Abraham Wasastjernan Seinäjoelle asettuneen suvunjatkon koti.

Kartanon arkkitehtuuri on alun perin edustanut 1800-luvun pietarilaissävytteistä empiretyyliä. Lapset pysähtyvät tuijottaakseen kartanon yläkerran ikkunaa. He ovat varmoja näkemästään. Silinterihattuinen varjo tarkkaili ohikulkijoita ikkunaruudun toiselta puolelta.

Kulkiko kartanon käytäviä entinen, jo edesmennyt asukas?

Kartanon suljettujen ovien takana, kuuluu keskustelun ääniä. Sisustuksen porvarillinen tyyli näkyy runsaina kultauksina ja rokokoo -tyylisinä huonekaluina. Kulttuurikollektiivi Sillan näyttelijät ovat lopettelemassa näytelmäharjoituksiaan. Kyseessä ei ole mikä tahansa näytelmä, vaan museodraamakierros, jonka aikana katsojat pääsevät kulkemaan näyttelijöiden mukana tilanteesta ja huoneesta toiseen.

Kartanolla järjestettävä Suljetut ovet -museodraamakierros tuo eloon Abraham Wasastjernan lapsen, Gustaf Adolf Wasastjernan ja kartanon taloudenhoitajan Catharina Jernbergin tarinan. Näytelmän käsikirjoittaja, ohjaaja ja monipuolinen teatterintekijä Juulia Soidinaho tutki kartanon historiaa ja löysi ainekset draamaan. Historiasta ammennettu tarina kertoo Gustaf Adolfin ja Catharinan yllättävästä rakkaudesta.

Kartanon käytävillä harjoitellessa tarina muuttuu todeksi, kuin mahdolliseksi rekonstruktioksi henkilöiden tunteista ja tapahtumien kulusta. Säätyläisajallakin ihmiset kokivat rakkautta ja draamaa, tosin hyvin erilaisin arvoasetelmin.

Kartanon väki pukeutui oman säätynsä mukaan kuten tapana oli. Harjoitellessa näytelmää, oikean tunnelman saavuttaa eläytymällä eri henkilöksi pukeutumalla ja vaihtamalla puhetyyliään ajan teemaan sopivaksi. Näyttelijöillä on myös mahdollisuus kokea miltä tuntui kesähelteiden aika 1800 -luvun porvareilla, kun pukeuduttua lisäpainoa saattoi olla jopa 5 kg hameen toppauksien ansiosta.

 Paras osuus mahtaa kuitenkin olla mahdollisuus viedä katsoja tarinan sisälle ja tuoda hetkellisesti kartanon loistoaika nykyhetkeen. Kartano siirtyi Seinäjoen kunnan omistukseen testamentin kautta vuonna 1925. Nykyään kartano on harvoin käytössä oleva kaupungin edustustila, paitsi nyt tulevan draamakierroksen ansiosta.

Kartanon vaikutuksen kasvaessa, myös Törnävän asutusluku nousi. Myöhemmin rautaruukin rinnalle aloitettiin ruudin valmistus. Rautaruukin työntekijät asuttivat lähialuetta. Vuonna 1827 alueelle rakennettiin, varmuuden vuoksi, hyvän matkan päähän ruutimakasiini. Tumman havupuumetsän halki vie tie ruutimakasiinille. Tämä kaunis valkea rakennus tunnetaan nykyään Törnävän kirkkona.

 Kirkkoa kohti edetessä, sen piirteet tulevat vähitellen esiin puiden latvojen takaa. Ruutitien näkymä aukenee öisin kellertäviä katuvaloja lukuun ottamatta samalla tavalla nyt jokaiselle, kuin silloin heille, jotka varovaisesti ruutikuormia seuraavaan vartio vuoroon kulkivat vahtimaan tai seurasivat kirkon kellojen kutsua, sakramentin ääreen.

Törnävän alueella seikkaillessa voi päätyä yllättäen luonnonsuojelualueen metsään. Ruutipuiston luonnonsuojelualue on pieni kaistale jokimaiseman alkuperäistä upeutta. Ilman peltoja, karjataloutta ja metsien siistimistä, tämän kaltaiset helmet houkuttelisivat liito-oravia alueella.

Historian ystäville Seinäjoella on mahdollisuus päästä hautausmaakierroksille. Törnävän hautausmaan vanhalta alueelta löytyy Wasastjernan lisäksi monen monta kuulemisen arvoista tarinaa. Jokaisen hautakiven takana on tarina, joka odottaa löytämistä.

Oletko kuullut kartanon entisen isännän toiveesta, saada samaan hautapaikkaan hänen oma koiransa ja hevosensa? Pimeän saapuessa voit huomata metsän siimeksessä, hautausmaan kivisen aidan toisella puolella pienen kynttilän. Vielä nykyäänkin, joku muistaa kartanon hevosta ja koiraa sytyttämällä liekin muistoksi.

1900-luvun alussa ihmiset kuitenkin muuttivat juna-aseman läheisyyteen Kartanon vaikutuksen hiljentyessä ja säätyerojen tasoittuessa. Nykyinen Seinäjoen keskusta alkoi muotoutua ja katuja paranneltiin. Seinäjoen kunta perustettiin vuonna 1868. Kehitys alkoi rautatien lisätessä mahdollisuuksia liike-elämälle ja mm. sairaalan sijoittuessa alueelle.

Törnävän puistomaiselta museoalueelta löytyy paljon nähtävää. Kartanon lisäksi paikalle on myöhemmin siirretty Liinamaan tupa ja useita 1600-1800-luvun talonpoikaisrakennuksia. Kartanon Kivinavetasta löydät museon infon lipunmyynnin ja näyttelytiloja. Kartanon entiset työnväen rakennukset, vaaleanpunaiset Punatulkut, on sisustettu laajalla näyttelymateriaalilla pehtorintuvaksi, verstaaksi sekä maalaisapteekiksi. Vierailijalla on myös mahdollisuus tutustua kartanon meijerirakennuksen luonto- ja geonäyttelyyn. Tien toisella puolella vierailu voi jatkua talonpoikaisrakennuksille.

Seinäjoen museoihin kuuluu Törnävän museoalueen lisäksi keskustan Lottamuseo ja Törnävän mäeltä löytyvä sairaalamuseo. Seinäjoen museot ovat auki ympäri vuoden. Voit osallistua opastetulle kierrokselle torstaista sunnuntaihin kello 12 ja 14.

Auringon lämpö tuntuu yhä, vaikka iltapäivä on jo pitkällä. Museon pihapiirissä pyöräilee lapsia pokéstopilta toiselle. Törnävän saaren alueella on picnicillä ihmisiä, haikeasti Provinssi festivaalia muistelemassa. Jostain kuuluu väliin jääneen Provinssin pääesiintyjän musiikin tempo mutta vain puissa roikkuvat värikkäät kangaskoristenauhat tanssivat.

Jos 1800-luvun perheen pienimmille olisi kerrottu tulevaisuuden leikkien sisältävän taskukokoisia hirviöitä ja niiden kiinni nappaamista, eivät he olisi voineet uskoa kuulemaansa. Ja jos kartanon väki tapaisi festivaalikansaa, voisivat he luulla tavanneensa haltijoita, joiden glittermeikit heijastavat valoa sateenkaarin värein. Erilaiset uskomukset olivat 1800-luvulla totta ja osa arkea. Hirviöitä oli olemassa, kuten Näkki tai metsänpeikot. Loitsuilla oli voimaa ja kotitontut olivat kadonneen sokerin syypää.

Kartanolla auringonlaskun aikana jatkuvat draamakierroksen harjoitukset. Näyttelijä on unohtanut käsineensä siniseen kamariin. Huoneeseen astuessaan joku sulkee oven pamahtamalla voimalla hänen takanaan. Kylmät väreet nostattavat niskavilloja ja hän kääntyy katsomaan taakseen. Ei ketään. Lattialla, aivan hänen jalkojensa vierellä ovat hänen hansikkaansa. Näyttelijä voisi vannoa jättäneensä ne takanreunukselle korjatessaan essunsa rusettia.

Tuuli puhaltaa kartanon puistokadun lehmuksissa linnunlaulujen hiljentyessä yöpuulle. Kuinka monta sivustakatsojaa, joiden ääriviivoja ei enää näy, seuraa näytelmän harjoituksia? Juulia Soidinaho ja muut näytelmän osalliset voivat vain kuvitella millaisen vastaanoton heidän teoksensa saisi heiltä, joista se kertoo.

Varaa paikkasi Suljettujen ovien taakse hyvissä ajoin. Museodraamakierroksien toteutus on mukaansatempaava kokemus, joka saa ensi-iltansa Törnävän kartanossa 10.7.

https://www.seinajoki.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/tervetuloa-museoon/

 

Suljetut ovet -museodraamakierros 10.7.-1.8.2020 Östermyran kartanolla. Yhdelle kierrokselle mahtuu vain 25 osallistujaa, joten liput kannattaa varata etukäteen osoitteesta museot@seinajoki.fi tai puh. 06-4162648, ke-pe klo 12-16.

Tuottaja ja kirjoittaja – Ilta Lahti

Share This

Kysy – ja Visit Seinäjoki vastaa!