Kuva Unto Tapio, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus). Kyrkösjärvi joskus 1980-luvulla. Etualalla näkyvän sairaalan takana on pienempi Kyrkösselkä ja takana näkyy erämaisempi Rengonselkä.
Kyrkösjärvi on erityistapaus Suomen tekojärvien joukossa. Se näkyy myös koko ajan vilkastuvassa virkistyskäytössä. Patikoijat, pyöräilijät, hiihtäjät, veneilijät ja melojat ovat ottaneet Kyrkösjärven omakseen.
Kun Kyrkösjärvi valmistui vuonna 1980, siitä tuli viimeinen maan 50:stä tekojärvestä. Siitä tuli myös harvinaisen onnistunut. Yleensä tekojärvet ovat pitkulaisia suolammikoita kuntien erämaisilla rajamailla. Kyrkösjärvi on poikkeus, sillä se rakennettiin aivan Seinäjoen kylkeen. Kyrkösjärvellä pengertä ei myöskään rakennettu tavalliseen tapaan tekojärven päähän, vaan se tehtiin pitkin itäistä sivua. Näin Kyrkösjärvestä tuli kaksiosainen: pienempi Kyrkösselkä on kaupungin puolella seinäjokelaisten ahkerassa käytössä. Kapean kurkun takana olevan eteläinen Rengonselkä on suurempi, erämaisempi ja tuntemattomampi.
Kyrkösjärvi tehtiin ensisijassa tulvasuojelua ja voimataloutta varten. Samalla asetettiin kuitenkin toiveita siihen, että edistäisi myös seinäjokelaisten uintia, soutua, melontaa ja purjehdusta. Nämä toiveet ovat toteutuneet purjehdusta lukuun ottamatta, ja ehkä senkin aika vielä koittaa.
Ahkera uiminen Kyrkösjärven pohjoisrannalla alkoi heti tekojärven valmistuttua. Kyrkösjärven uimaranta oli joitakin vuosia Seinäjoen suosituin uimapaikka, mutta vähitellen sen suosio laantui. 2000-luvulla suunta on kääntynyt taas kohti Kyrkösjärveä, kiitos Lakeuden Elämysliikunnan ja Lakeuden Ladun aktivoitumisen. Kyrkösjärven-Jouppilanvuoren alueelle on tehty yli 30 hankkeella monta korkeatasoista reittiä. Tämän kehityksen huipentumaksi valmistui vuonna 2015 luontotalo Käpälikkö Kyrkösjärven rantaan. Käpälikön vieressä ovat siitä lähtien lentäneet rantalentopallot ja frisbeet. Melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyt täydensi kehitystä rakentamalla vuonna 2018 samalle elämysalueelle melontakeskuksen.
Kyrkösjärvi vuonna 2018. Uimaranta, huoltotalo ja luontotalo Käpälikkö näkyvät kuvan vasemmassa reunassa. Melontakeskus on oikeanpuoleisella niemellä ja sairaala lahden takana.
Kyrkösjärven kiertäminen tarkoittaa 15 kilometrin mittaista lenkkiä patikoiden, pyöräillen, hiihtäen, soutaen tai meloen.
Kävelijöitä ja pyöräilijöitä näkyy penkereillä koko ajan. Rannat ovat monin paikoin myös täynnä veneitä, mikä kertoo Kyrkösjärven vetovoimasta kalapaikkana. Järvestä on vuosien varrella kiskottu monta haukea, ahventa ja muuta kalaa, jopa yksi iso karppi.
Veneille valmistellaan parhaillaan tyylikästä veneilysatamaa luontotalon lähelle. Pienempi venesatama on jo järven itäreunalla, Pruukinrannassa, missä järjestettiin vuonna 2016 asuntomessut.
Kyrkösjärven melontakeskuksen suurelta laiturilta on hyvä lähteä tutkimaan Kyrkösjärveä. Järvelle tehdyn vesielämysreitin varrella on 20 opastaulua, jotka kertovat Kyrkösjärven rakentamisesta ja luonnosta. Yhdelle opastaululle on merkitty alkuperäisen Kyrkösjärven pikkuisen suolammen paikka. Samassa opastaulussa kerrotaan tekojärven rakentajan Aarne Sirenin kertomus: hänen naapurinsa upotti 1940-luvulla Kyrkösjärven suolampeen kaksi laatikollista kätkössä olleita aseita. Naapurin tuntien siellä ne odottavat yhä hyvässä öljyssä, arveli Aarne. Kiinnostava tieto sukeltajille…?
Yksi Kyrkösjärven luonnon ihmeistä ovat surviaissääsket. Tutkija Esa Koskenniemi on löytänyt näiden ”allassääskien” lajeja Kyrkösjärvestä enemmän kuin mistään muualta, peräti 122 eri lajia. Kun yksi niistä oli ennen näkemätön, sai Koskenniemi luvan nimetä sen löytäjän mukaan. Siellä jossain lymyää pari senttiä pitkä Chironomus esai.
Kyrkösjärven näkyvin eläinryhmä ovat linnut. Kahlaajat tapaavat pistäytyä Kyrkösjärven eteläosan turvesaarilla muuttomatkoillaan. Yksi maan suurimmista naurulokkien yhdyskunnista elää Rengonselän Höyhensaarilla.
Höyhensaaret on uusi nimi, joka löytyi, kun Kyrkösjärven saarille haettiin nimiä ideointikilpailulla.
Ehdotuksia saatiin 140. Niiden perusteella Kyrkösjärven saarille, luodoille, niemille ja lahdille on annettu kaikkiaan 50 nimeä. Mukana on sellaisia nimiä kuin Sepänsaari, Joutsensaari, Sorsapuska, Kantosaari, Elämyslahti ja Aarnenlahti.
Yksi saarten ja nimien erityistapaus ovat kelluvat turvesaaret. Useimmissa Suomen tekojärvissä on ollut aluksi liikkuvia turvesaaria, mutta melkein kaikista ne ovat kadonneet. Kyrkösjärvessä uusia turvesaaria liikkuu ja muodostuu vielä yli 40 vuotta järven valmistumisen jälkeen. Melontakeskuksen seinäkartasta voi tarkistaa, missä turvesaaret menevät ja minkä nimisenä. Kesällä 2021 liikkeellä olivat Kulkuri, Vaeltaja, Seilanti ja siitä lohjennut Uusi-Seilanti. Varastossa odottavat Kyrköösen ja Rutakon kyltit.
Paljastetaan lopuksi Kyrkösjärven uusin nähtävyys: Seinäjoen historian ensimmäinen kummeli! Parimetrinen kummeli kohosi vuoden 2021 aikana Salakkasaaren kivelle, josta sitä kohti on helppo suunnistaa kolmesta eri suunnasta.
blogin kirjoittanut toimittaja Anssi Orrenmaa