Kinkkua vai kalkkunaa? Joulunviettoa Britanniassa - Visit Seinäjoki

Kinkkua vai kalkkunaa? Joulunviettoa Britanniassa

Britannian suomalaisten keskustelupalstoilla on jo viikkoja keskusteltu kiihkeästi, miten tehdä suomalainen kinkku Britanniassa, mistä löytyisi luumuhilloa joulutorttuihin ja esitelty itsetehtyjä piparkakkuluomuksia. Jouluruoat ja -tavat liittyvät monilla tärkeisiin lapsuuden muistoihin ja perheiden perinteisiin, joita ehkä erityisesti haluaa vaalia, kun asuu ulkomailla. Mutta maistuvatko brittiläiset jouluruoat ja -tavat suomalaisille?

Joulutori Glasgow’ssa

Britannian joulunviettotavat eivät niin merkittävästi eroa suomalaisista, että niitä lienee vaikea omaksua, mutta eroja silti on. Kun Suomi menee kiinni ja hiljentyy Turun joulurauhan julistukseen jouluaattona, britit säntäilevät vielä kaupoissa, ja illalla juhlitaan pubeissa ystävien kanssa tai kotiin kutsutaan naapureita jouludrinkeille ja napostelemaan pikkupurtavaa. Joulupäivä on briteille se varsinainen joulu ja joulukalenterienkin isoin luukku on 25. Silloin avataan lahjat, syödään jouluateria ja kuunnellaan kuningattaren joulupuhe. Jopa monikulttuurinen Lontoo hiljenee lähes täysin, ja julkisen liikenteen lähes täydellinen pysähtyminen joulupäivänä saattaakin yllättää monen jouluturistin.

Brittilapsille joulupukki on tuonut lahjat joulupäivän vastaisena yönä. Öistä vierailua varten pukille jätetäänkin lämmikkeeksi vaikkapa lasillinen brandyä ja Petteri Punakuonolle porkkana. Aamulla ne ovat hävinneet. Lahjat löytyvät olohuoneen takan edestä tai kuusen alta. Perinteinen takan reunaan tai sängyn päätyyn kiinnitettävä joululahjasukka lienee nykyisille lahjamäärille liian pieni, mutta pikkulahjoihin niitäkin vielä käytetään. Joulukuusikin kuuluu asiaan, vaikka se varmasti onkin useammin tekokuusi kuin Suomessa. Lontoon keskustassa Trafalgarin aukiolla komeilee kyllä joka joulu oikea kuusi. Norjan valtio on lahjoittanut kuusen vuodesta 1947 lähtien kiitoksena Britannian avusta Norjalle toisen maailmansodan aikana.

Trafalgarin aukion norjalainen joulukuusi

Brittiläisen joulupöydän komistus on perinteisesti kalkkuna ja sen lisukkeena tarjolla on uunissa paistettuja perunoita, muitakin uunivihanneksia, kuten ruusukaalia ja palsternakkaa, lihan paistoliemestä suurustettua kastiketta (gravy) ja leivänmuruilla sakeutettua maitokastiketta (bread sauce). Karpalohillo tai -hyytelö kuuluu myös asiaan. Ja jälkiruoaksi tarjoillaan kuivatuilla hedelmillä täytetty tuhti joulukakku (Christmas pudding). Samoin kuivahedelmillä täytettyjä pikkupiirakoita (mince pies) napostellaan jo pitkin joulukuuta niin kuin Suomessa joulutorttuja.

Brittiläinen erikoisuus on Yorkshire pudding, joka on tuttu lisuke ympäri vuoden, mutta monien mielestä myös välttämätön osa jouluateriaa. Se on vähän tuulihatun näköinen paistos, joka tehdään pannukakkutaikinasta ja paistetaan muffinssivuoassa. Entisaikoina sitä tarjoiltiin alkupalana täyttämään ruokailijoiden vatsat ennen kalliimpia liharuokia.

“Joulupaukkukarkit” (Christmas crackers) ovat ehdoton ohjelmanumero jouluaterialla. Tuo ison karkin näköinen pötkylä löytyy joka lautasen viereltä. Se avataan yhdessä vieruskaverin kanssa niin, että kumpikin ottaa “karkin” toisesta päästä kiinni ja vetää. Tässä vaiheessa karkista pääsee paukku. Sisältä löytyy pieni lahja – yleensä halpa muovilelu, mutta kalliitakin paukkukarkkeja tunnetaan – puujalkavitsi ja paperikruunu. Sitten naureskellaan puujalkavitseille ja istutaan loppuateria värikäs paperikruunu päässä. Ehkäpä monarkiassa paperinenkin kruunu kuuluu asiaan pikemmin kuin tonttulakki. Joulupaukkukarkkien historia juontaa 1800-luvulle ja lontoolaiseen makeiskauppiaiseen, joka alkoi niitä valmistaa. Monet suomalais-brittiläiset perheet toisivat karkkeja mielellään tuliaisiksi koto-Suomeen, mutta se ei aina ole helppoa, sillä useimmat lentoyhtiöt eivät suvaitse niitä koneisiinsa, koska niitä pidetään paloriskinä.

Lämmin munatoti (eggnog) on jouluinen juoma, vaikkakin nykyisin joulun juomapöydästä löytyy todennäköisesti useammin Baileys-pullo. Munatotin sanotaan kehittyneen keskiaikaisesta posset-juomasta, joka oli lämmin maidon, oluen ja mausteiden sekoitus, johon sitten yläluokka alkoi lisätä kalliimpia juomia, kuten sherryä ja brandya. Sherry- ja brandy-pullotkin kaivetaan usein viinakaapin perältä esiin jouluna. Glögikin tunnetaan nimellä mulled wine, mutta se ei ole niin yleistä kuin Suomessa. Sitä nautiskellaankin usein saksalaistyylisillä joulumarkkinoilla ulkosalla.

Birminghamin joulumarkkinat
Lontoon suomalaisen kirkon joulumarkkinat
Bathin joulumarkkinat

Joulupäivän lounaan jälkeen kuunnellaan kuningattaren joulupuhe kello kolmelta, leikitään uusilla lahjoilla, pelataan pelejä ja katsellaan TV:tä perheen parissa. Toinen joulupäivä on vielä yleinen vapaapäivä, jolloin lähdetään vaikkapa pitkälle kävelylenkille sulattelemaan ruokia tai vieraillaan sukulaisten luona kuten Suomessakin. Toinen joulupäivä on Britanniassa nimeltään boxing day. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä nyrkkeilyn (boxing = nyrkkeily) kanssa, vaikka silloin alkavissa talven alennusmyynneissä on varmasti käsirysyjäkin nähty. Nimitys juontaa laatikoista (box = laatikko). Vanhastaan toisena joulupäivänä tavattiin jakaa köyhille almuja ja palkollisille lahjoja, jotka pakattiin laatikoihin.

Kyselin tätä juttua varten parilla Britannian suomalaisten keskustelupalstalla suomalaisten joulunviettotapoja Britanniassa. Vastaukset vahvistivat omia kokemuksiani. Suomalaiset jouluruoat kuuluvat monelle Britanniassakin ehdottomasti jouluun. Mutta yhtä lailla varsinkin kahden kulttuurin perheissä mukana ovat myös perinteiset brittiruoat ja -tavat. Perheissä yhdistellään luovasti molempien kulttuurien perinteitä ja ruokia omien mieltymysten mukaan. Hyvin tyypillistä on viettää kaksi joulua: aattoiltana syödään suomalainen ateria ja joulupäivänä brittiläinen. Suomalaissyntyinen vuokraemäntäni avaa aattona Suomesta tulleet lahjat ja joulupäivän aamuna briteiltä saadut. Lapsille voidaan selittää, että kun ollaan Suomessa joulua viettämässä, joulupukki ehtii itse tuomaan lahjat aattoiltana, koska asuu Suomessa, mutta Britanniaan pukki ehtii vasta yöllä ja siksi siellä lahjat löytyvät kuusen juurelta tai takan edestä vasta joulupäivän aamuna.

Eli molempi parempi. Itse täytyy tunnustaa, että pärjään hyvin ilman perinteisiä jouluruokia niin synnyinmaassani Suomessa kuin asuinmaassani Britanniassa, vaikka lähes kaikkea mielelläni syön, jos eteen kannetaan. Mutta yhdestä asiasta en tingi: Jaksan aina kouluttaa brittejä siitä, että joulupukki tulee Suomesta, Korvatunturilta – ei pohjoisnavalta eikä Grönlannista eikä nyt ainakaan Ruotsista!

Hauskaa joulua! Merry Christmas!

PS. Tiesittekö muuten, että pullean, punatakkisen hymynaamajoulupukin luojana pidetään suomalaistaustaista Haddon Sundblomia, joka piirsi tämän silloin modernin version pukista Coca Colan joulukampanjoihin 1930-luvulla? Haddon syntyi USA:ssa, mutta sukujuuret juontavat Suomeen: hänen isänsä tuli Ahvenanmaalta. Ja äiti Ruotsista.

Kun tänä vuonna ei päästy matkailemaan, niin mitä jos kokeilisit jotain uutta joulupöytään? Jutun linkkien takaa löytyy suomenkielisiä reseptejä brittiherkkuihin.

Teksti ja kuvat: Maarit Ritvanen – pohjalainen Lontoo-opas ja englannin kielen kääntäjä, jolla on lusikka kahdessa kulttuurissa

Lisää samanlaisia tarinoita