Fiilis ja asukkaat edellä – Seinäjoen uusi museokeskus Tiklas avataan syksyllä 2023 - Visit Seinäjoki

Fiilis ja asukkaat edellä – Seinäjoen uusi museokeskus Tiklas avataan syksyllä 2023

Museovierailu on maadoittava kokemus menneen ja tulevan rajalla. Oman arjen kiemurat asettuvat rinnakkain edellisten sukupolvien kanssa ja elämän jatkuvuus konkretisoituu. Kansantieteilijä Bo Lönnqvistin kiteytys on jäänyt elämään Seinäjoen museotoimenjohtaja Susanna Tyrväisen mieleen: ”Etnologian tehtävä on nostaa esiin itsestäänselvyyksiä. Asioita, joita tehdään sen kummemmin miettimättä. Kun niitä nostetaan esiin, ne saavatkin uuden merkityksen. Myös muistutuksen siitä, että me ihmiset olemme aika samanlaisia.”

Tyrväinen on jättänyt käsidesipullon oven väliin, jotta pääsen livahtamaan Tiklaksen tiloihin. Entisen Kansalaisopiston vastaanottotiskiä koristaa rivi pieniä viherkasvin alkuja. Istahdamme neuvottelutilaksi järjestettyyn vanhaan luokkahuoneeseen yhdessä Tyrväisen, museolehtori Riikka Kaivola-Häyryn sekä intendentti Sanna Katteluksen kanssa. Huoneen seinälle on tehty lehtileikkeistä suuria kollaaseja, jotka ovat täynnä värikkäitä kuvia ja lennokkaita lausahduksia uuden museokeskuksen suuntaviivoiksi. Tästäkö Tiklaksen suunnittelu on alkanut?

”Ensimmäinen vihreänsävyinen valo Tiklakselle saatiin vuonna 2017. Saimme tietoomme, että Kansalaisopisto on muuttamassa vanhan Lääninsairaalan tiloihin”, Tyrväinen pohjustaa. ”Museolle kaivattiin toisenlaista näkymää keskustan tuntumassa. Törnävän ja Suojeluskuntamuseon alueilla on omat vahvat profiilinsa, jotka jo alueina tuottavat tietynlaista mielikuvaa. Tarvittiin paremmat työskentelytilat sekä uudenlainen tila näyttely- ja yleisötyötoimintaa varten. Tiklas iski kolme kärpästä yhdellä iskulla.”

Tiklaksen vaatetehtaaksi 1950-luvulla rakennetun talon kunnostus saatiin mukaan taloussuunnitelmaan ja henkilökunnan kesken alkoi kuhina. Täytyi miettiä minkälaisesta fiiliksestä ja palveluista Museokeskuksella päästään nauttimaan. Talon historia tulee myös näkymään jollain tapaa näkymään Tiklaksella. ”Vaatetehtaan entisille työntekijöille on järjestetty muistelupiirejä, joiden tarinoita toivottavasti tullaan näkemään myös Museokeskuksen tiloissa”, Kaivola-Häyry avaa rakennuksen historiallista näkökulmaa.

Vaatetehtaan aikaan sisätilat olivat avoimia. Museokeskus aikoo palauttaa avoimen tilan tunnun poistamalla tarpeettomia väliseiniä. Kuva: Museokeskus.
Seinäjoen tehtaalla valmistettiin vaatteita lähes kahden vuosikymmenen ajan. Kuva: Museokeskus.

Kaupunkilaiset sanoittamassa lähihistoriaa

Miten käydään kaupassa, mitä sieltä ostetaan? Minkälaista arkiruokaa syödään? Millaisia perinteitä on perheessä tai suvussa? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia. Museo tuo historiaa esiin niin, että jokainen voisi kokea omankin historian tärkeäksi. Pitkään alalla toiminut Tyrväinen kuvaa museokentän muuttuneen aiempaa asukasvetoisempaan suuntaan. ”Ennen ajateltiin, että museoihmiset tietävät, mikä on tärkeää säilyttää ja tallentaa tulevaisuuteen ihmisten arjesta ja historiasta. Tänä päivänä käydään enemmän keskustelua asukkaiden, asiakkaiden ja yhteisöjen kanssa ja pyritään saamaan selville, mitkä asiat heistä ovat säilyttämisen arvoisia.”

Museokeskuksen päänäyttely kertoo alueen lähihistoriasta ja arjesta 1950-luvusta nykypäivään. Seinäjoen historiaan liittyvää esineistöä halutaan enemmän näytille. ”Haastattelujen kautta ollaan saatu kerättyä paljon muistoja, mutta esineitä saa tuoda myös”, Kaivola-Häyry vinkkaa. ”Kokoelmista vastaava amanuenssi Eeva Korvola ottaa esineistöä vastaan, hänen yhteystietonsa löytyvät Seinäjoen kaupungin verkkosivuilta.” Myös tapahtumien tallettaminen kokoelmiin on Museokeskuksen valtakunnallinen vastuualue. Vanhat festareihin liittyvät esineet ja muistot ovat tervetulleita, mutta myös henkilökohtaisemmat elämäntapahtumat kiinnostavat. ”Uskaltaisiko joku lahjoittaa päiväkirjansa?” haastaa Kattelus. ”Niistä arki heijastuu aidosti. Kyseessä voi olla esimerkiksi teinikalenteri tai ihan tavallinen päivyri.”

Museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen (vas.) ja museolehtori Riikka Kaivola-Häyry esittelevät tulevaisuuden neuvotteluhuonetta. Tilaa voi jatkossa myös vuokrata.

Vaihtuvat näyttelyt ja tapahtumat ovat hyvä syy palata museoon yhä uudelleen

Uudet tilat Tiklaksella tuovat mukanaan uusia vaihtuvia näyttelyitä. Kattelus on hahmotellut jo runkoa, muttei vielä paljasta yksityiskohtia. ”Suurempaa tilaa hyödynnetään tutkimuksellisille näyttelyille. Ne voivat tulla joko ulkopuolelta tai olla itse koostettuja”, Kattelus kuvailee. ”Aiheet ovat tässä ajassa kiinni ja rakennetaan kiinnostavat ilmiöt huomioiden. Myös kansainvälisiä näyttelyitä on toivottu.” Pop up -näyttely tuo pienimuotoisempia kokoelmia esille ja niiden ympärille voidaan rakentaa erilaisia tapahtumia. Koska Tiklaksen profiili keskittyy hyvään tunnelmaan ja lähihistoriaan, myös Pop upissa voidaan leikitellä erilaisilla aiheilla, jotka eivät välttämättä sopisi muiden talojen kontekstiin.

Museon yhteyteen avataan myös kahvila ja museokauppa. Kahvilalle on kysyntää alati kasvavan Jerikon ja Itikanmäen alueella, jolle nousee tiuhaan uusia asuinrakennuksia. Tuotteissa tähdätään paikallisuuteen ja laatuun, kauempaakin tulevien tarpeet huomioiden. Kaupasta voi tehdä ostoksia museoreissun jälkeen, mutta myös lahjaideoiksi tai ilahduttamaan omaa arkea.

Seinäjoen jokireitti yhdistää kaupungin kulttuurikohteet. Oikealla siintää Seinäjoki-Sali sekä Vanha Lääninsairaala. Takana pilkahdus Tiklaksesta. Kuva: Tuukka Kiviranta.

Leikittävä näyttely on helppo ensikosketus museoihin

Lapset ovat kiinnostuneita ympäröivästä maailmasta ja museo asettaa eri sukupolvet positiiviselle törmäyskurssille. Tiklas tulee palvelemaan aiempaa monipuolisemmin myös lapsia. Aikuinen saa kertoa näyttelyn tarinoita ja lapsi kuulee ja eläytyy tarinoihin. ”Soile Haapala on työstänyt Aikamoinen kaupunki -nimistä näyttelyä, jonka pedagogisille sisällöille on saatu myös Museoviraston avustus”, Kattelus hehkuttaa. ”Näyttelyä tullaan viemään myös Museokeskuksen seinien ulkopuolelle. Kouluista ja varhaiskasvatuksesta ei aina päästä vierailemaan museoon, joten joskus museo voi tulla myös koululle.”

Museon ulkopuolelle ulottuva toiminta on hieno esimerkki pitkäaikaisesta kehittämistyöstä. ”Idea on lähtenyt kehittymään muutaman vuoden takaisesta Omakerho -toiminnasta. Museota lähdettiin viemään koululaisille kokoelmien kautta, jolloin mietittiin keskeisiä aihealueita ja työpajatoiminnan mahdollisuuksia”, Tyrväinen muistelee. ”Kun Tiklasta alettiin suunnittelemaan, mietittiin, miten samaa ideaa saataisiin tuotua uuteen Museokeskukseen ja silloin syntyi ajatus Aikamoisesta kaupungista.”  

Museon väki odottaa vieraaksi myös entistä enemmän lähiseudun asukkaita. ”Aiemmin museoissa käytiin, kun lähdettiin matkalle tai ulkomaille, mutta oman alueen museot ovat jääneet vieraiksi. Poikkeusaikojen myötä osataan katsoa lähelle”, Kattelus tuumaa. Tiklas tulee olemaan erinomainen kohde matkaileville lapsiperheille – keskustan palvelut ovat ihan lähellä eikä juna-asemallekaan kävele montaa minuuttia. ”Seinäjoelle rakentuvasta museo- ja kulttuurikokonaisuudesta syntyy kartalle hieno helminauha. On paljon toimintaa, nähtävää ja koettavaa ja kaikkia yhdistää kaupungin kaunis jokirantareitti”, museolaiset visioivat. Pohjoispäästä alkaen linjalle asettuvat Rytmikorjaamo, Kalevan Navetta, Museokeskus Tiklas, Kansalaisopisto ja Seinäjoki-Sali, Aalto-keskus, Törnävän Piiri sekä museoalue.

Sanna Kok
sisällöntuottaja
Visit Lakeus

Lisää samanlaisia tarinoita