123456789

Seinäjoen Alvar Aalto -kokonaisuus on saanut oman tarinan. ”Mikä tarina ja miksi?”, tiuskaisee ensimmäinen epäilijä ja miettii, ”eivätköhän kuuluisan arkkitehdin rakennukset ole jo tarina itsessään.” Tottahan toki, mutta tänä päivänä tarinoilla halutaan inhimillistää, herättää tunteita ja luoda kuulijoille ajatuksia. Tarinoita kirjoitetaan nyt erityisesti matkailukohteiden ympärille. Seinäjoellakin on koettu varsinkin Aalto-opastusten tarvitsevan tarinankerrontaa rakennuksiin liittyvien faktojen täydennykseksi.

— Anneli jatkaa matkaansa kuoppaisella soratiellä. On rauhallista. Vastaan tulee pari polkupyöräilijää, isäntä hevosineen ja kärryineen sekä päryyttävä kuorma-auto. Hiukan etäämmältä kuuluu asemalta lähtevän junan vihellys. Anneli on kuullut, että kotikaupunkinsa rautateiden muodostamaa risteysasemaa on sanottu ”Seinäjoen äidiksi”. Rautatieasema on siirtänyt paikkakunnan asutuksen ja keskuksen Törnävän alueelta asemanseudulle. Vanha kirkkokin jäi liian kauas seurakuntalaisistaan. —

Aalto-tarina alkaa vuodesta 1960 kertoen, minkä takia Seinäjoen kauppalassa päädyttiin uuden kirkon rakentamiseen. Syy–seuraussuhteiden kuvaileminen on yksi tarinan tärkeimmistä tehtävistä. Tarina pohjautuu aina tosiasioihin, joita fiktio inhimillistää. Seinäjoen Aalto-tarinan faktat ovat peräisin eritoten Markus Aaltosen kirjoittamista teoksista. Ilman näitä historian kirjoja Aalto-tarina olisi todennäköisesti jäänyt kirjoittamatta.

Fiktiiviset hahmot, Anneli ja hänen esikoispoikansa Matti-Alvari, ovat kirjoittajien luomia. Kuvitteelliset henkilöt kulkevat tarinassa 28 vuoden matkan. Matti-Alvari kasvaa vauvasta lähes kolmikymppiseksi mieheksi, joka yhdessä äitinsä kanssa tutustuu Seinäjoen Aalto-keskuksen syntyyn. Lisäksi tarinan juoneen on liitetty Aallon suunnittelema suojeluskuntatalo, Alvar Aallon poismeno sekä Aalto-lasikokoelman hankkiminen Seinäjoelle.

Tarinan avulla luodaan ajallinen ja ymmärrettävä ulottuvuus siihen, miten Aalto-keskus on rakentunut erilaisten vaiheiden kautta Seinäjoelle. Matti-Alvarin kiinnostus Aalto-keskukseen herää eri tavoin hänen ikänsä karttuessa. Viisivuotias poika tutustuu vastavalmistuneeseen kirjastoon ja kiinnittää huomionsa lamppuihin:

— ”Ne ovat kaikki erilaisia tai melkein kaikki. Niitä on paljon rivissä. Miten meillä kotona on vain yksi?” Lukuhuoneessa Anneli osoittaa Matti-Alvarille tummansinistä valaisinta ja kysyy: ”Mitä sinulle tulee tästä mieleen?”

”Mustikka”, hihkaisee Matti-Alvari. —

Tarinan tarkoitus on jättää tunnejälki. Tämän seurauksena tarinan kohde muuttuu elämykseksi – mielenkiintoiseksi kuultavaksi ja nähtäväksi. Tarinan avulla kokemus pitkittyy ja synnyttää pysyvämpiä muistikuvia kokijoiden mielissä kuin pelkkien tietopuolisten asioiden toistaminen. Tarina auttaa kiinnittämään huomiota myös yksityiskohtiin.

— Matti-Alvari on kansakoulun toisluokkalainen ja menossa koulupäivän jälkeen Anneli-äitinsä luokse. Äiti on töissä upouudessa valtion virastotalossa. On joulukuu vuonna 1968. Kahdeksanvuotias poika hyppelee pihalla lumikasojen yli. Yhtäkkiä hän alkaa tiirailla virastotalon julkisivua. Katsoo tarkasti, peittää toisen silmänsä ja katsoo uudelleen. Sisälle päästyään hän kipuaa talon toiseen kerrokseen äitinsä työhuoneeseen ja kysyy: ”Äiti, onko talossa kaksi vai kolme kerrosta?”—

Tarina tulee todeksi kokemisen kautta. Kokemus on sitä, kun tarinan kuulija/lukija voi samastua kuvitteellisiin henkilöihin ja kulkea heidän matkassaan. Jokainen osallistuja rakentaa tarinasta mielessään oman versionsa.

Haaveilen, että kuvitettu Aalto-tarina voitaisiin myös tuotteistaa vihkoseksi, joka olisi turistien hankittavissa matkamuistoksi ja kertomukseksi Seinäjoen Aalto-keskuksesta.

Seinäjoen Aalto-tarinan kirjoittaminen oli erinomaisen mielenkiintoinen tehtävä meille Alvar Aallon arkkitehtuurin ja hänen suunnittelufilosofiansa ihailijoille. Teksti on syntynyt yhteistyössä Marjo Kamilan ja Kari Hernesniemen toimesta. Tarinan kuvitus on Hernesniemen kädenjälkeä.

Toivomme, että Aalto-tarina olisi hyödyksi Seinäjoen Aalto-tuotteiden ja palvelujen markkinoinnissa!

Aalto-tarinan kirjoittajien puolesta
Marjo Kamila
FT, palvelumuotoilun kouluttaja

Share This

Kysy – ja Visit Seinäjoki vastaa!