123456789

Vietin koronakesän 2020 Seinäjoella, kaivoin vanhan Joponi varastosta ja tutustuin entiseen kotikaupunkiini uudestaan 20 Lontoon vuoden jälkeen ja tein aivan uusia upeita löytöjä! Seinäjoelle on luotu hienoja luontoreittejä ja -polkuja varsinkin kaupunkia halkovan ja sille nimensä antavan joen ja Pajuluoma-puron varteen sekä Kyrkösjärven ympärille. Kuten yrittäjämaakunnan luonteelle sopii, täällä on perinteisesti “tehty itte mitä meilleijjoo” eli lakeudelle on nostettu vuori ja suohon ruopattu järvi.

Tämä Seinäjoen luontoreitti vie sinut puistoihin, veden äärelle ja metsiin. Reitti kulkee Seinäjoen keskustasta jokivartta Törnävän kulttuurimaisemaan, Kyrkösjärven ympäri ja takaisin keskustaan Pajuluoman viertä Alvar Aallon vaikuttavan Lakeuden ristin ohi. Maasto on pääosin sora- ja metsäteitä ja -polkuja ja ne voivat välillä olla hieman kuoppaisia. Reitti ei kuitenkaan vaadi erityistaitoja eikä maastopyörää. Itse olen kiertänyt sen useasti Jopolla. Reitin voi tietysti patikoidakin. Tutustu myös blogisarjan ensimmäiseen osaan, Seinäjoen kulttuurireittiin, joka risteää osin tämän reitin kanssa.

Aloitus ja lopetus: Seinäjoen rautatieasema. Reitin voi kulkea myös päinvastoin kuin tässä kuvattu. Itse koin, että reitti oli helpompi navigoida tämän reittikuvauksen suuntaisesti. Varsinkin toisin päin kulkiessa Kyrkösjärven kierroksen opaskyltit eivät aluetta tuntemattomalle aina auenneet. Eksymistä ei reitillä kuitenkaan kannata pelätä.

Reittikartta Outdoor Active -sovelluksessa

Pituus: Noin 24 km

Maasto: Asfaltti- ja sora-auto ja -pyöräteitä, pyöräkelpoisia metsäpolkuja. Älä pelästy Kyrkösjärven vallille johtavilla rampeilla olevia puomeja – niiden tarkoitus on estää autoja, ei sinua ja pyörää.

Huom. jutun valokuvat on saatettu ottaa eri suunnasta kuin kuvattu kulkureitti eli älä käytä niitä suunnistamiseen!

Reitti lähtee Seinäjoen rautatieaseman edestä, mistä voit napata itsellesi mukaan kaupunkipyörän. Aseman edessä on Heikki Varjan suunnittelema rautatieläisten muistomerkki “Tuolta se tulee, tuolta se tulee” vuodelta 1979. Reitille osuu useita muitakin veistoksia, joista voit lukea lisää erillisestä Seinäjoen keskustan patsaskierroksesta.

Lähde asemalta Ruukintien yli Kalevankatua ja kohta oletkin jo Seinäjoen ydinkeskustassa, missä voit poseerata Horsma-veistoksen alla Keskustorilla tai Cityhirven kainalossa hieman edempänä katua. Jatka Kalevankatua aina Seinäjoen rantaan komean vanhan keskussairaalan ohi.

 

Rakennus valmistui 1931 silloiseksi lääninsairaalaksi. Uusi keskussairaala valmistui 1997 ja sairaalatoiminta vanhassa sairaalassa päättyi lopulta kokonaan 1980-luvun alussa. Rakennuksessa toimii nykyään eri koulutuslaitoksia, kuten Seinäjoen kansalaisopisto ja Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto.

Kun tulet jokirantaan käänny sorapyörätietä vasempaan. Seuraa jokirantaa, ohita jokilaivaravintola Joella ja ihaile komeaa koivikkoa.

Seinäjoki on noin 90 kilometrin pituinen Kyrönjoen sivujoki Etelä-Pohjanmaalla ja halkoo nimeämänsä kaupungin läpi. Jostain syystä google-kartalla sen nimenä on Friskinlammi ja osin Kyrönjoki eli älä anna tämän hämätä. Seinäjoki yhtyy Kyrönjokeen Seinäjoen kaupungin pohjoispuolella Kiikun kylän kohdalla.

Alita Kirkkokatu alikulkutunnelia ja jatka jokirantaa. Ohitat pian vasemmalla Seinäjoen lukion ja sen edessä Suomi-neito-patsaan.

Eino Romppasen veistos paljastettiin vuonna 2017 Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Veistoksen läpi voi kulkea, ehkä ei kuitenkaan mielellään pyörällä. Sen läpi kävellessä taiteilijan vision mukaan edessä avautuu Suomen ja suomalaisten nykyisyys: vapaus sekä valoisa tulevaisuus, jota vapaana virtaava joki vielä korostaa. Tässä tapauksessa oman visioni mukaan vapautta edustaa kylläkin pyörä.

Jatka vielä tuon vapaana virtaavan joen vartta, kunnes nouset mäkeä ylös kohti vanhaa vesitornia ja viehättävää Mallaskosken panimoravintolaa, joka virvoitti 1920-luvulla paikalla alkaneen ja aikoja sitten kuolleen panimotoiminnan takaisin eloon 1990-luvun lopussa. Ravintola on auki vain kesäisin, mutta siellä järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuotta ja panimossa panimokierroksia ja olutkoulutuksia.

Käänny ravintolan edestä oikealle alas Seinäjoen ylittävälle puusillalle ja käänny sen jälkeen heti vasemmalle puistotietä ja aja Myllysaaren puiston läpi. Nouse puistosta Koskenalantielle ja käänny vasemmalle, ylitä Koskenalantie suojatietä oikealle ja saavut Sahalammelle, yhdelle Seinäjoen julkisista uimarannoista.

Sahalampi saa nimensä siitä, että paikalla sijaitsi ennen saha. Teollisuusmies Israel Yritys – kyllä se oli hänen nimensä – jolla on ollut sormensa pelissä lukuisissa yrityksissä Seinäjoella, osti jo paikalla toimineen sahan 1919. Hän perusti Seinäjoelle myös kehruu- ja kutomotehtaan ja oli mukana perustamassa Itikan osuusteurastamoa, Etelä-Pohjanmaan kauppakamaria ja Etelä-Pohjanmaa-lehteä muiden muassa. Yritteliäs mies! Sahatoiminta päättyi jo 1950-luvun lopulla.

 

Jatka Sahalammen ohi Joenpuiston läpi pyörätietä ja ihaile kauniita jokinäkymiä.

Pyörätie johtaa Isännäntielle. Jatka sitä, kunnes saavut lyhyelle pyörätien pätkälle, joka yhdistää Isännäntien Emännäntiehen ja seuraa sitä Björkenheimintielle. Käänny oikealle ja ylitä taas Seinäjoki. Käänny Björkenheimin sillan jälkeen heti vasemmalle Ruutipuiston luonnonsuojelualueelle.

Kohta näet edessäsi valkoisen talon, jonka julkisivu on kuin antiikin Kreikasta pylväineen.Rakennus on kuitenkin rakennettu vasta 1940-luvulla museorakennukseksi ja on edelleen Etelä-Pohjanmaan museon käytössä. Sen vieressä vasemmalla oleva rakennus on vanhempaa perua ja toimi ruudinkuivaushuoneena. Päädyssä näkyykin vuosiluku 1826 ja ruutitehtaan perustajan Gustaf Adolf Wasastjernan nimikirjaimet.

Käänny rakennusten edessä oikealle ja seuraa jokivartta vasemmalle Törnävän kentälle. Alueella järjestetään joka kesä Provinssi, yksi Suomen merkittävimmistä rofestivaaleista. Joen toisella puolella on Törnävänsaari, mistä löytyy paljon nähtävää. Täältä Seinäjoen kaupunki sai alkunsa 1700-luvun lopussa, kun paikalle joen varteen perustettiin rautaruukki, ja myöhemmin Suomen ensimmäinen ruutitehdas 1825. Useita ruukin alueeseen kuuluvia rakennuksia on vielä jäljellä ja ne kuuluvat Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseoon. Alueella kiertämiseen ja museoihin tutustumiseen kannattaa varata aikaa. Seinäjoen kulttuurikohteista enemmän Seinäjoki pyöräillen -sarjan ensimmäisestä osasta.

 

Mutta nyt jatkat pyörätietä joen länsirantaa kolmion muotoisen rakennuksen ohi, kunnes oikealla näkyy pitkä kolmikerroksinen vaalea rakennus, joka on Simunanrannan vanhainkoti.

Aja pyörätietä rakennusta kohti, kierrä oikealta puolelta sen ohi, aja pihan läpi Huhtalantielle ja ylitä se varovasti suojatietä (tai alita turvallisemmin alikulkutunnelia). Jatka ylös Kyrkösjärventietä, kunnes oikeallasi näkyy urheilukenttä. Tämä ylämäki on koko reitin rankin osuus! Aja urheilukentän parkkipaikan läpi kohti edessäsi näkyvää maavallia niin että urheilukenttä jää vasemmalle puolellesi, ohita vaatteidenvaihtokopit vasemmalla ja nouse maavallille. Edessäsi on nyt Kyrkösjärvi.

Kyrkösjärvi on –  usko tai älä – tekojärvi. Järvi on alun perin ollut pelkkä suolampi, kunnes se ruopattiin ja täytettiin 1970-80-lukujen taitteessa. Sen tarkoitus on auttaa säännöstelemään Kyrönjoen tulvia, tuottaa vesivoimaa ja toimia virkistysalueena. Nyt meitä kiinnostaa vain viimeisin vaihtoehto ja jos ylämäki vei mehut niin nyt on oiva tilaisuus pulahtaa uimaan edessäsi aukeavalla Kyrkösjärven uudella uimarannalla ennen kuin lähdet kiertämään järveä. Toinen mahdollisuus uintiin tarjoutuu kierroksen lopussakin, jos haluat säästää hiet sinne asti. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja syvimmillään se on noin 7 metriä.

Voit lähteä kiertämään järveä kumpaankin suuntaan, mutta näissä ohjeissa lähdetään vasemmalle. Pyörätie kulkee nyt pitkään tekoaltaan vallin harjalla, mistä on komeat näkymät järvelle. Alkumatkasta vasemmalla voit ihailla myös komeita taloja.

Nyt saat ajaa pitkään vallilla järven reunaa, ohi parkkipaikan, kunnes valli väliaikaisesti päättyy ja pyörätie kaartaa vasemmalle metsään. Pian metsätie kohtaa Jalasjärventien, mutta ennen kuin tulet tielle käännyt metsätietä oikealle ja ajat hetken Jalasjärventien rinnalla, kunnes tie kääntyy taas oikealle metsään.

Kohta tie tulee Kyrkösjärven syöttökanavan varteen ja seuraat sitä, kunnes saavut kanavan ylittävälle sillalle. Kanavan ylittävältä sillalta saa usein hienoja heijastuskuvia. Ole sillan jälkeen tarkkana ja valitse kolmesta mahdollisesta tiestä keskimmäinen eli älä käänny heti oikealle kanavan vartta, vaan lähde ajamaan Kyrkösjärventietä eteenpäin. Tässä kohtaa turisti kaipaisi selkeitä opaskylttejä tuli kummasta suunnasta tahansa!

Kyrkösjärventie on autotie, eli varaudu siihen, että sieltä saattaa joskus tulla autokin vastaan! Jonkin ajan kuluttua saavut kohtaan, jossa oikealla avautuu aukio ja näkyy punainen varastorakennus. Ole tässäkin tarkkana, koska rakennus jää vähän puiden taakse, mutta jos ajat vahingossa paikan ohi, huomaat sen pian, kun järvivalli on taas oikealla puolellasi. Voit toki jatkaa myös vallia seuraavaa Kyrkösjärventietä, mutta maisemat ovat vallilta hienommat eli jos näin kävi, kannattaa palata sen verran takaisinpäin, että pääset nousemaan vallille pyörätietä. Eli aja varastorakennuksen ohi ja kaarra heti vasemmalle kohti reitin opaskylttejä ja järvivallia. Sieltä voi taas ihailla komeita näkymiä järven yli.

Jonkin ajan kuluttua pyörätie yhtyy taas Kyrkösjärventiehen ja järvi häviää hetkeksi näkyvistä. Ohitat oikealla useita lomamökkejä, mutta sitten nouset taas vallille ja järvinäkymät palaavat. Lopulta saavut aukealle, jossa sinua johdetaan viitoilla useaan suuntaan. Sinä jatkat kuitenkin tiukasti suoraan eteenpäin selkeää metsäpolkua Kattilavuoren luonnonsuojelualueelle.

Seuraava osuus kulkee metsässä ja Kattilavuoren luonnonsuojelualueen läpi. Metsäpolku on hyvin tavallisella pyörällä ajettavissa ja paikoin ajoreitti kulkee tukevilla lankuilla, joita pitkin on helppo ajaa.

Metsäpolku päättyy lopulta Kyrkösvuorentiehen ja parkkipaikkaan. Parkkipaikalta lähtee myös luontopolku, joka on osin sama pyöräreitin kanssa. Mutta me jatkamme nyt Kyrkösvuorentietä runsaan kilometrin verran Kyrkösjärven toiselle uimarannalle, jonka taustalla häämöttää Seinäjoen keskussairaala. Koko alue on suosittua ulkoilualuetta ja uimarannan läheisyydestä lähtee useita merkittyjä ulkoilupolkuja ja -reittejä. Jollain toisella reissulla voit vaikka nousta Jouppilanvuorelle, huimaan 118 metrin korkeuteen. Tämä on Seinäjoen korkein kohta, jota on vielä siirtomaalla korotettu, ja siksipä se näillä lakeuksilla onkin ristitty vuoreksi. Jouppilanvuorelle pääsee patikoiden, hiihtäen, pyörällä tai autolla.

Nyt viimeistään on hyvä hetki pitää taukoa ja pulahtaa uimaan upealla uimarannalla.

Loppumatka onkin sitten helppoa menoa. Uimarannalta jatkuu asfalttipyörätie sairaalan ohi ja pitkä alamäki Koskenalantietä Huhtalantien yli ja jo vanhan tutun Sahalammen ohi. Varoitus on kuitenkin paikallaan: pitkä alamäki on mukava porhaltaa alas täyttä vauhtia, mutta se risteää autoteiden kanssa ja sairaalan läheisyydestä huolimatta en ottaisi sitä riskiä, että luottaisin pyöräilijän etuajo-oikeuteen näissä risteyksissä. Seuraat nyt muuten suurin piirtein samaa reittiä kuin Kyrkösjärven maanalainen laskuvesitunneli. Varsinaista laskujokeahan järvessä ei ole. Tunneli lähtee keskussairaalan vierestä ja purkautuu Seinäjokeen Myllysaaren puistossa.

Ylitä Vapaudentie Kivistöntielle ja jatka sitä, kunnes käännyt vasemmalle Tarhatielle. Tarhatieltä poikkeaa kohta sorapyörätie oikealle kohti Pajuluoma-puroa, ja loppumatkan takaisin keskustaan seuraatkin tätä puroa aina Kirkkopuistoon saakka.

Tämä puron viertä kulkeva pyörä- ja kävelytie on viehättävä ja rauhallinen kolkka ihan Seinäjoen keskustassa. Lopulta pyörätie tuo sinut Lakeuden ristille.

Lakeuden risti on Seinäjoen maamerkki, 60 metriä korkea kirkon torni, joka on osa Alvar Aallon Seinäjoelle suunnittelemaa rakennuskokonaisuutta. Tämä Aalto-keskus on arkkitehtuurista kiinnostuneiden pyhiinvaelluskohde, johon ehdottomasti kannattaa tutustua paremmin. Myös vuonna 2012 keskuksen yhteyteen valmistunut uusi pääkirjasto Apila on tutustumisen arvoinen. Päätä pyöräretki vaikkapa virvokkeilla kirjaston kahvilassa ja lepuuta jalkojasi yhdessä sen mukavista lukunurkkauksista.

Mutta jos haluat jättää Aalto-keskukseen tutustumisen myöhemmäksi ja palata takaisin reitin alkuun, ylitä Kirkkopuistosta tultuasi Kirkkokatu Lakeuden ristin edestä vastapäiseen Lakeuspuistoon. Aja puiston halki pyörätietä ja käänny ennen Lakeus-hotellia oikealle. Ennen kuin saavut Ruukintielle, kuljet vielä kahden sotamuistomerkin ohi: Sotaan lähtevien kivi on omistettu sotaveteraanien ja Pirstotut puut talvisodan päättymisen muistolle.

Käänny vasemmalle Ruukintielle ja jatka sitä takaisin Rautatieasemalle. Ennen Rautatieasemaa näet oikealla keltaisen puutalon. Tämä entinen rautatieläisten talo edustaa 1900-luvun vaihteen kansallisromanttista jugend-tyyliä ja siellä toimii nykyään kauniisti entisöity hotelliravintola Alma. Sitten onkin aika hypätä pyörän selästä ja mennä syömään. Alman lisäksi Seinäjoen keskustasta löytyy useita hyviä kahviloita ja ravintoloita moneen makuun. Katso lisävinkkejä Syö ja juo osiosta: Ravintolat ja kahviot.

Pyöräilytarvikkeita ja -huoltoa: Jos tarvitset pyöräilytarvikkeita tai -huoltoa tai vaikkapa uuden pyörän, asia on tehty Seinäjoella helpoksi. Kaupungissa on useita urheilu- ja pyöräilyn erikoisliikkeitä ja heti Rautatieaseman kupeesta löytyy keskittymä alan liikkeitä: Lakeus Sport, josta Jopoon löytyi kaunis pinkki etukori ja asiantunteva asennus, huolto ja hyvä palvelu. Hyvää palvelua löytyi myös vastapäätä Intersportista ja hieman etäämmällä pyöräilyn erikoisliikkeestä Cyclistä. Korjausta en onneksi ole vielä kaivannut, mutta kaupungin samassa nurkassa näkyy olevan myös kehuja saanut pyöräkorjaamo Riston pyörähuolto.

Eli eikun kypärä päähän ja kettingit laulamaan!

Teksti ja kuvat: Lontoossa 20 vuotta asunut ja väliaikaisesti kotiseudulle Seinäjoelle palannut kääntäjä-toimittaja-opas Maarit Ritvanen

Share This