123456789

Virastotalo

Virastotalo

Aalto täydensi ja viimeisteli hallintokeskuksen kolmikerroksisella valkoiseksi rapatulla virastotalolla. Hän halusi suunnitella kirkosta lähtevän ja kansalaistorin halki kulkevan akselin päätekohdan, ”rauhallisen taustarakennuksen”, kuten Aallon tiedetään ilmaisseen. Rakennuksen arkkitehtonisesti merkittävin tila on käräjäsali, joka toimii nykyään kokoushuoneena. Virastotalossa ovat toimineet mm. verotoimisto ja poliisi.

Alvar Aallon katu 9
Avoinna: Arkisin 9-15

Kuuntele lisää Virastotalosta osoitteessa:
https://tarinasoitin.fi/seinajoenaalto/fi/virastotalo

Aalto-tarina:
Visiitillä valtion talossa

Matti-Alvari on kansakoulun toisluokkalainen ja menossa koulupäivän jälkeen Anneli-äitinsä luokse. Äiti on töissä upouudessa valtion virastotalossa. On joulukuu vuonna 1968. Kahdeksanvuotias poika hyppelee pihalla lumikasojen yli. Yhtäkkiä hän alkaa tiirailla virastotalon julkisivua. Katsoo tarkasti, peittää toisen silmänsä ja katsoo uudelleen. Sisälle päästyään hän kipuaa talon toiseen kerrokseen äitinsä työhuoneeseen ja kysyy: ”Äiti, onko tässä talossa kaksi vai kolme kerrosta?” Äitikin on sitä mieltä, että talo näyttää kaksikerroksiselta, vaikka kerroksia on kolme.

Kauppalantalokilpailun myötä kaupungissa alettiin visioida, että Alvar Aalto suunnittelisi myös valtion virastotalon täydentämään kokonaisuutta. Toteutus oli verkkaista, sillä ensiksi piti saada valtiolta lupa tontin hyväksymiseksi ja hyväksyntä rakennuksen suunnittelijasta. Kului yli kaksi vuotta, ennen kuin ministeriö vahvisti huonetilaohjelman. Sen mukaan valtion virastotaloon asettuisivat aikanaan Ilmajoen tuomiokunta, poliisilaitos, verotoimisto, työnvälitystoimisto ja Seinäjoen sotilaspiiri. (tarina jatkuu kuvan jälkeen)

Aalto-tarina: virastotalo

Aallon mukaan virastotalon tuli hierarkkisesti olla muita Seinäjoen hallintokeskuksen taloja vaatimattomampi. Näin ollen rakennuskorkeus ei saanut ylittää kahta kerrosta. Talo toteutettiin kuitenkin kolmikerroksisena. Aallon visiona oli tehdä virastotalosta ”rauhallinen taustarakennus” hallintokeskuksen päätteeksi. Mutta liian vakavamielisen näköistä rakennusta hän ei halunnut. Aalto ideoi, että talon julkisivussa tulee olla elävyyttä. Sitä pyrittiin toteuttamaan osin ikkunoiden eritahtisilla jakopuitteilla ja eteläpäädyn vinolla seinällä.

”Lähdetäänpä käymään käräjäsalissa”, ehdottaa Anneli pojalleen. ”Pitää viedä tärkeitä papereita oikeudenistuntoa varten.” Käräjäsalissa äiti kertoo tämän huoneen olevan arkkitehtonisesti rakennuksen merkittävin tila. Matti-Alvarin mielestä huone ei ole mitenkään ihmeellinen. Tarkkasilmäinen Matti-Alvari huomioi kuitenkin, että valtion virastotalossa on paljon samankaltaisia yksityiskohtia, joita hän on nähnyt käydessään kaupungintalolla. Erityisesti hän kiinnittää huomionsa puusäleistä rakennettuihin seinäpintoihin.

Tekstit: Marjo Kamila ja Kari Hernesniemi
Kuvitukset: Kari Hernesniemi

Lue tarina kokonaisuudessaan täältä.

Aalto inspiroi
Alvar Aalto cities Seinäjoki

Valtion virastotalo

• Seinäjoella pidettiin välttämättömänä saada hallintokeskuksesta yhtenäinen arkkitehtoninen kokonaisuus niin, että myös valtion virastotalo sijaitsisi samalla alueella ja että suunnittelijana olisi Alvar Aalto. Monien vaiheiden jälkeen valtio suostui hankkeeseen.

• Virastotalosta tuli kirkosta lähtevän ja kansalaistorin halki kulkevan akselin pääterakennus.

• Nykyään virastotalo on kaupungin omistuksessa ja käytössä virkailijoiden työhuoneina.

Share This

Kysy – ja Visit Seinäjoki vastaa!