123456789

Aalto-lasikokoelma

Aalto-lasikokoelma

Aalto-tarina:
Maailman suurin Aalto-lasikokoelma

Anneli kiiruhtaa kohti Aalto-keskusta. Hän haluaa olla paikalla, kun yleisölle virallisesti avataan eläkkeellä olevan, entisen kaupunginarkkitehti Touko Saaren Aaltolasikokoelma. Seinäjoen kaupunki on nyt kokoelman omistaja monen ristiriitaisen vaiheen jälkeen. Kokoelman saamiseksi oli järjestetty myös kansalaiskeräys. Lopuksi kokoelman kohtalosta oli äänestetty kaupunginhallituksessa. Äänet puolesta ja vastaan menivät tasan. Puheenjohtaja ratkaisi ostopäätöksen. Kokoelma, jota kaupunginarkkitehti oli kerännyt yli 50 vuotta, siirtyi nyt Seinäjoen kaupungin omistukseen.

On vuosi 1998 ja jos Alvar Aalto eläisi, hän olisi nyt 100-vuotias. Anneli ajattelee, että myös Matti-Alvarille puolisoineen on tulossa merkkipäivä, 10-vuotishääpäivä. ”Mitenkähän he aikovat sitä juhlia?” miettii Anneli, ”Oikeastaan voisin ostaa heille jotakin vuosipäivän muistoksi. Täytyy miettiä, mitä se voisi olla.”

Anneli tapaa työkaverinsa lasikokoelman avajaisissa. He päivittelevät, kuinka hieno tämä päätös oli, että kokoelma pysyy nyt jakamattomana ja jää Seinäjoelle. Maailman suurin yhtenäinen Aalto-lasikokoelma muodostuu yli kahdestasadasta Aino ja Alvar Aallon suunnittelemasta lasiesineestä. He ovat pääsääntöisesti suunnitelleet ne 1930-luvulla. Joukossa on merkittäviä lasisuunnittelukilpailujen voittoja, kuten Aino Marsio-Aallon Bölgeblick-sarja, joka sittemmin tunnetaan Aino Aalto -lasisarjana.

Milanon triennaalissa esitelty Riihimäen kukka ja New Yorkin maailmannäyttelyä varten toteutettu Aallon kukka ovat arkkitehtipariskunnan yhteisiä suunnitelmia.

Avajaiset ovat juhlalliset. Ne huipentuvat siihen, kun Saari lahjoittaa Seinäjoen kaupungille akateemikko, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen muotoileman pronssisen patsaan. Nyt lahjoitettu muotokuvapää on tehty silloin, kun Alvar Aalto oli 50-vuotias. ”Mihinkähän kaupunki tulee tämän muotokuvan sijoittamaan?” pohtii Anneli
mielessään.

Anneli tungeksii ihmisten joukossa katsellen esineitä. Hän ihastelee, kuinka paljon kokoelmassa on matalasta vadista korkeaan maljakkoon muotoiltuja amebamaisia maljakoita. Hän tietää, että aikoinaan nämä Alvar Aallon ideoimat maljakot tehtiin Karhula-Iittalan lasikilpailuun, ja ne edustivat rohkeaa ja kokeilevaa modernistista muotoilua. Ne olivat ensimmäistä kertaa esillä vuoden 1937 Pariisin maailmannäyttelyssä, Aallon suunnittelemassa Suomen paviljongissa. Myöhemmin näiden maljakoiden suosituin malli sai nimekseen Savoy. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin sama maljakko tuli sarjatuotantoon ja sai 1970-luvulla nimen Aalto-maljakko.

Maljakoita silmäillessään Anneli saa idean: ”Mutta minäpä menenkin tavaratalo Lehtisen kautta ja ostan sieltä kymmenvuotishääpäiväänsä viettävälle pariskunnalle Aalto-maljakon. Se on omiaan heille, jotka arvostavat suomalaista muotoilua ja Alvar Aallon jättämää perimäjälkeä maamme historiaan.”

Tekstit: Marjo Kamila ja Kari Hernesniemi
Kuvitukset: Kari Hernesniemi

Lue tarina kokonaisuudessaan täältä.

Aalto-lasikokoelma sijaitsee Seinäjoen Aalto-kirjastossa pääoven välittömässä läheisyydessä. Kirjasto sijaitsee Seinäjoen Aalto-keskuksessa osoitteessa Koulukatu 21.

Aalto-kirjasto on auki seuraavasti:
Kesäaika 1.6.–31.8.
ma 10–20
ti–to 10–19
pe 10–17
la–su sekä juhannusaattona kiinni

Talviaika
ma 10–20
ti–pe 10–19
la 10–15
su ja juhlapyhinä sekä jouluaattona kiinni
arkipyhien aattoina 10–17

Aalto inspiroi
Alvar Aalto cities Seinäjoki

Aalto-lasikokoelma

• Aino ja Alvar Aallon lasikokoelma sisältää yli kaksisataa heidän suunnittelemaansa lasiesinettä.

• Seinäjoen kaupunki hankki kokoelman omistukseensa vuonna 1997 eläkkeellä olevalta kaupunginarkkitehti Touko Saarelta.

• Kokoelman helmi on Alvar Aallon suunnittelema ja Aino Aallolle 50-vuotislahjaksi lahjoittamansa suurikokoinen lasimalja.

• Lasikokoelma on yleisölle nähtävänä Seinäjoen Aalto-kirjastossa.

Share This

Kysy – ja Visit Seinäjoki vastaa!